Helsingin Talotarinat

Helsingin Talotarinat Olen Hanna Pulla, arkkitehtuurin ja kaupunkitarinoiden intohimoinen tallentaja. Helsingin Talotarinat syntyi lapsuuteni näkymistä.

Tälle sivulle kokoan tarinoita Helsingin rakennuksista, niiden vaiheista ja ihmisistä, jotka ovat niissä eläneet. Kasvoin katsellen lähietäisyydeltä Helsingin kauneimpia rakennuksia, sillä isäni työskenteli rakennusentisöinnin parissa. Pääsin seuraamaan aitiopaikalta sitä hiljaista taitoa ja kädenjälkeä, jota vanhojen talojen vaaliminen vaatii ja siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt ihastukseni rakennettuun kulttuuriperintöön. Olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuurista, kuvataiteesta, tyyli- ja kulttuurihistoriasta sekä erityisesti arjen historiasta, niistä pienistä tarinoista ja esineistä ja tavoista, jotka kiinnittävät meidät menneisyyden ihmisiin. Kun saamme yhdistää talon, ajan ja ihmiset, syntyy kokonaisuus, joka avaa rakennusten tarinat pintaa syvemmältä, rakennuttu arki voi olla juhlaa. Rakennussuojelu on minulle sydämen asia, samoin kestävä ja ekologinen maailmankuva. Vanhat rakennukset ovat kuin julkisia taideteoksia, me kävelemme niiden ohi päivittäin, mutta liian harvoin muistamme katsoa ylös ja nähdä, miten upea museo meillä on ympärillämme. Tämän sivun tarkoitus on nostaa tuo kauneus esiin ja kertoa Helsingin talojen tarinoita tavalla, joka avaa sekä arkkitehtuuria että ihmisyyttä. Tervetuloa mukaan kulkemaan kaupungin läpi hieman hitaammin, historiaa kuunnellen. Hanna Pulla
Helsingin Talotarinat

27/08/2026

🏛️ ALEKSANTERIN TEATTERI – Bulevardin ja Albertinkadun kulma
Aleksanterin teatteri valmistui Helsinkiin vuonna 1879 Venäjän keisarikunnan aikana.
Hankkeen alullepanija oli Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Nikolai Adlerberg. Rakennuspiirustukset laati Viaporin Insinöörihallituksen esimies, everstiluutnantti Pjotr Petrovitš Benard. Arkkitehti Jac. Ahrenberg osallistui suunnitelmien viimeistelyyn ja suunnitteli sisustusta sekä julkisivujen koristelua.
Teatteri nimettiin keisari Aleksanteri II:n mukaan. Keisari hyväksyi suunnitelmat ja myönsi hankkeelle varoja rakennuskustannusten noustessa.

ARKKITEHTUURI
Kertaustyylejä edustavan teatterin suunnitteluun vaikutti vahvasti Adlerberg. Hänen vaatimuksestaan keisarillinen sisäänkäynti katoksineen ”Porte cochere” sijoitettiin Bulevardin puolelle, kun taas pääsisäänkäynti komeine takorautakatoksineen avautuu Albertinkadulle.

PIKKU-MARIINSKI
Teatterilla oli tiiviit yhteydet Pietarin teatterimaailmaan ja sen näyttämöllä vieraili myös Mariinski-teatterin esiintyjiä. Aleksanterin teatteri tunnettiinkin nimellä ”Pikku-Mariinski”.
Pietarin keisarillisen teatterin näyttelijä Aleksandr Nilski kuvaili sitä 1800-luvun lopulla:
”Sekä ulkoa että sisältä se muistuttaa hoviteatteria: se on yhtä miniatyyrimäinen, siro ja melkein upea.”

VENÄLÄISESTÄ TEATTERISTA SUOMALAISEN OOPPERAN KODIKSI
Suomen itsenäistyttyä taloon muutti Suomalainen Ooppera, myöhempi Suomen Kansallisooppera. Arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström suunnitteli muutostyöt, ja oopperatalon avajaisia vietettiin 19.1.1919.
Kansallisooppera ja -baletti toimivat täällä vuoteen 1993 saakka. Tilapulaa helpottamaan valmistui vuonna 1956 arkkitehti Aarno Ravealan suunnittelema lisäsiipi harjoitustiloineen.
Kun Kansallisooppera muutti Töölönlahdelle vuonna 1993, rakennus sai takaisin nimensä Aleksanterin teatteri ja jatkoi vierailunäyttämönä.

Vuonna 2022 valtio myi rakennuksen BME10 Property Oy:lle. Nyt vuoden 1956 lisäosan harjoitustilat ovat väistymässä uuden hotellirakennuksen tieltä historiallisen teatteriosan säilyessä suojeltuna.

Lähteet:
Arkkitehtitoimisto Schulman Oy: Aleksanterin teatteri – rakennushistoriaselvitys (2015)
Liisa Byckling: Keisarinajan kulisseissa (SKS, 2009)
Rainer Knapas: Suomen Kansallisoopperan talo (1979)
Senaatti-kiinteistöt
Musiikki: pixapay royaltyfree

13/08/2026

🏛️ As. Oy Kontu, Tehtaankatu 22, Kapteeninkatu 9

Tätä kivimuuria ei rakennettu varakkuudella, vaan ahkeruudella, säästämisellä ja hyvällä yhteistyöllä.

Kun Helsinki kasvoi 1900-luvun alussa vauhdilla, näyttävät kivitalot olivat yleensä varakkaiden yksityishenkilöiden, yhtiöiden tai vakuutuslaitosten rakennuttamia.

Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmaan noussut Kontu oli toisenlainen.
Vuonna 1906 rakennettu talo syntyi työläisten ja opettajien yhteishankkeena. Yksittäinen käsityöläinen ei saanut asuntolainaa, joten tulevat asukkaat perustivat oman yhtiön, kokosivat säästönsä ja ottivat yhteisen rakennuslainan.

Osakkeisiin perustuva omistus mahdollisti oman kodin jo ennen nykyisen asunto-osakeyhtiölain syntyä.

Ja vaikka lähtökohta oli käytännöllinen, arkkitehtuurissa ei säästetty kunnianhimosta. Rakennusmestarit Lindroos ja Jaakkola suunnittelivat Kontuun näyttävää rakennusmestarijugendia: valoisia asuntoja, vaihtelevia erkkeri- ja torniaiheita sekä raskaat punertavat graniittiportaalit.
Tornien luonnonkiviset päätteet saivat inspiraationsa Viipurin linnan torneista, ja kulmatornin räystään alta kurkistavat kasvomaskit puolestaan ammentavat keskiaikaisesta rakennusperinnöstä, muun muassa Hattulan kirkon kaltaisista kohteista.
Myös porrashuoneet suunniteltiin osaksi kokonaisuutta: holvikaaret, koristeelliset peiliovet, köynnösreliefit ja laadukkaat materiaalit tekevät matkasta kadulta kotiin pienen arkkitehtonisen elämyksen.
Rakennus voi kertoa myös siitä, mitä yhdessä tekemällä voidaan saada aikaan.

Kuvaus: Lili Pulla
Musiikki: Pixapay royalty free

30/07/2026

🏛️ Tilgmannin painotalo, Annankatu 18, Lönnrotinkatu 8-10

Nykyisin on vaikea muistaa, että Helsingin ydinkeskusta oli pitkään raskaiden tehtaiden ja tuhansien ihmisten työpaikka.

Tänä päivänä tässä kulmassa toimii hotelli ja toimistoja, m***a vielä muutama vuosikymmen sitten rakennuksessa työskenteli parhaimmillaan noin 1500 ihmistä. Paperin, painovärin ja koneiden rytmi täytti koko korttelin.

Tilgmannin yrityksen perusti saksalaissyntyinen Ferdinand Tilgmann (1832–1911), joka oli kirjapainaja, kivipiirtäjä ja suomalaisen graafisen alan uranuurtaja. Hän oli mukana perustamassa myös Suomen Pankin setelipainoa, ja hänen yrityksestään kasvoi aikanaan yksi Euroopan merkittävimmistä graafisen alan yrityksistä. Vuonna 1872 Ferdinand Tilgmann ostaa kolme tonttia Annankadun ja Lönnrotinkadun kulmasta, jonne hän rakennuttaa puiset painotalonsa. Ferdinand kuolee vuonna 1911.

Vuonna 1916 yrityksen enemmistö siirtyi Amos Andersonille. Uuden painotalon suunnitelusta vastasi Amos Andesssonin luottoarkkitehti W. G. Palmqvist (1882–1964), josta tuli yksi Suomen merkittävimmistä teollisuusarkkitehdeista. Palmqvist suunnitteli rakennuksen kolmessa vaiheessa yli kolmen vuosikymmenen aikana. Kokonaisuudessa näkyy 1920-luvun klassismi, m***a erityisesti varhaisemmissa osissa on vielä selviä myöhäisjugendin piirteitä. Myöhemmissä rakennusvaiheissa ilme puolestaan pelkistyy vähitellen.
1919 – ensimmäinen osa valmistuu Lönnrotinkadulle.
1937 – näyttävä kulma Annankadun ja Lönnrotinkadun risteykseen.
1950–1952 – viimeinen laajennus Annankadun suuntaan.
Rakennus valmistui vaiheittain ja laajeni myöhempinä vuosikymmeninä vastaamaan kasvavan painotalon tarpeita. Täällä painettiin karttoja, kirjoja, lautapelejä ja myös Suomen seteleitä.
1970-luvulla painotoiminta siirtyi Suomenojalle. Moni helsinkiläinen muistaa rakennuksesta legendaarisen Sesto-valintamyymälän, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman pääkonttori ja myöhemmin siellä toimi myös Euroopan kemikaalivirasto (ECHA). Perusteellisen peruskorjauksen jälkeen rakennus elää jälleen uutta vaihetta Scandic Hotel Hub – nimellä.

Muistatko sinä Tilgmannin painotalon tai Seston? Kerro muistosi kommenteissa!

Kuvat: Finna, HKM, NBA
Musiikki Pixapay (royaltyfree)

16/07/2026

🏛️ Tullihallituksen talo – Erottajankatu 2
Tämän näyttävän uusrenessanssipalatsin rakennutti Henkivakuutusyhtiö Kaleva vuosina 1889–1891. Arkkitehti Theodor Höijer suunnitteli rakennuksen aikana, jolloin Helsingin keskustaan nousivat kaupungin näyttävimmät kivitalot. Höijerin käsialaa ovat myös muun muassa Ateneum ja Hotelli Kämp.
Rakennuksen vaikuttavat atlantit ovat kuvanveistäjä Robert Stigellin käsialaa. Julkisivun muuta rikasta koristelua toteutti koristeveistäjä Nikolai Belugin yhdessä Salomon Wuorion maalausliikkeen taitavien tekijöiden kanssa.
Rakennus valmistui alun perin ylellisiksi vuokra-asunnoiksi ja liiketiloiksi. Tuohon aikaan myös Helsingin varakkain väestö asui usein vuokralla. Talon tunnetuimpiin asukkaisiin kuului oopperadiiva Aino Ackté, joka asui rakennuksessa lapsineen keväällä 1918.
Valtion omistuksessa rakennus palveli lähes sadan vuoden ajan muun muassa Tullihallitusta, Merenkulkulaitosta ja muita keskusvirastoja. Vuosikymmenten aikana sisätiloja muutettiin toimistokäyttöön, ja sodanjälkeinen niukka ylläpito johti siihen, että rapautuneita koristeita jouduttiin jopa poistamaan jalankulkijoiden turvallisuuden vuoksi.
Onneksi rakennus säästyi purkamiselta ja helsinkiläiset kipsimestarit osasivat palauttaa alkuperäisen kauneuden.
Vuonna 2018 rakennuksen osti kansainvälinen varainhoitoyhtiö BlackRock. Rakennus peruskorjattiin huolellisesti historiallisia arvoja kunnioittaen. Nykyisin talossa toimii korkeatasoisia toimistoja, ravintoloita sekä työtiloja
📷 Kuvalähteet: Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto / Finna
Aino Ackté, Albert Edelfelt
Kuvaus Lili Pulla
🎼 Musiikki: Pixabay (royalty-free)

12/06/2026

🏛️ Bulevardi 17–19, Huvilinna

Arkkitehti Gustaf Estlander (1876–1930) oli multilahjakkuus ja todellinen tyylien mestari. Vuonna 1905 valmistunut Bulevardi 17–19 on hätkähdyttävä sekoitus romantiikkaa, joka yhdistelee estoitta linnaestettiikkaa ja aikanaan niin epämuodikasta klassismia.

Tämä visionääri ei loistanut vain piirtopöydän ääressä:
❄️ Vuonna 1898 hän luisteli pikaluistelun Euroopan mestariksi.
⛵ Vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa hän kipparoi Örn-veneen upeasti neljänneksi.
🏆 Vuonna 1914 hän kruunasi purjehduskautensa voittamalla arvostetun Sinebrychoffin pokaalin Irene-veneellään.

Vaikka Estlander oli aikansa huippuarkkitehti, hän seurasi lopulta sydäntään merelle. Hän lopetti arkkitehdin työt ja siirtyi venesuunnittelijaksi. Hänen veneensä ovat tänäkin päivänä maailmanlaajuisesti arvostettuja klassikoita, aivan kuten hänen 25 helsinkiläistä jugend-linnaansa.

Kumpi puoli Bulevardista on sinun suosikkisi: tämä linna vai jokin pelkistetympi kohde? Kerro kommenteissa!

Ota seurantaan ja löydä kaupungin kiehtovimmat yksityiskohdat!

Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto
Kuvaus: Lili Pulla
Musiikki: Pixabay (royalty free)

26/05/2026

🏛️ Norssi – Helsingin normaalilyseo (Ratakatu 6)
Katedraaliefekti ja akateeminen perintö Ratakadulla 🧠✨
Valmistujaiset lähestyvät, onnea kaikille Suomen valmistuville ja uusille ylioppilaille!
Arkkitehti Jac Ahrenbergin (1847–1914) suunnittelema, vuonna 1905 valmistunut Norssin sivistyspalatsi on sukupolvien, älykkyyden ja luovuuden kehto.
Tilan arkkitehtuuri ei ole vain seiniä – se muokkaa ajatuksiamme:
• 🏛️ Katedraaliefekti: Ahrenberg ymmärsi jo intuitiivisesti sen, minkä tutkijat Joan Meyers-Levy ja Rui Zhu todistivat kokeellisesti vasta vuonna 2007. Korkeat tilat ja pyörökaarityylin linjat virittävät aivot vapauteen ja luovuuteen. Ne laajentavat ajattelun horisonttia ja auttavat synnyttämään suurnimiä.
• 📐 Matalat tilat: Efekti toimii myös toisinpäin – matalammat tilat ohjaavat mielen tarkkuuteen, parantavat keskittymiskykyä ja sopivat täydellisesti matemaattiseen analyysityöhön.
• ✨ Arkkitehtuuripsykologia: 1900-luvun alussa uskottiin vahvasti, että kauneus ja järjestys jalostavat sielua. Massiivinen rakennus tekee osan opettajan työstä: se vaatii hiljaisuutta, kunnioitusta ja luo tunteen osallisuudesta suureen historialliseen jatkumoon.
Norssi – elävä opetuskoulu ja uranuurtaja
• 🎓 Nimen tausta: Normaalikoulu-nimi juontuu ranskasta ja tarkoittaa ”normin antavaa”. Koulu toimii edelleen aktiivisena Helsingin yliopiston opetuskouluna kasvatusopin professorin valvonnassa.
• 🛠️ Huipputekniikkaa 1905: Valmistuessaan Suomen modernein koulu, jossa oli maan ensimmäiset koulusuihkut, sähkövalot ja edistyksellinen ilmanvaihto.
• 📜 Historiaa ja perinteitä: Koulun tarina alkoi Kasarminkadulta vuonna 1867. Ratakadun ensimmäiseen omaan taloon asetuttiin 1878 (Frans Sjöström). Koulu toimi maskuliinisen sivistyksen ankkurina poikakouluna vuoteen 1971 saakka. Myös suomalainen vanhojen tanssit -perinne on lähtöisin juuri Norssista!
• 🏷️ Motto: Non scholae sed vitae (Ei koulua, vaan elämää varten).
Tunnettuja Norsseja kautta aikojen:
• Valtiomiehet & Tiede: Teuvo Aura, Edwin Linkomies, Matti Klinge.
• Kirjallisuus & Taide: Mika Waltari, Pentti Saarikoski, Eero Järnefelt, Armas Järnefelt, Aarre Merikanto, Väinö Blomstedt.
• Media & Viihde: Lasse Pöysti, Katariina Kaitue, Erkki Toivanen, Aleksi Bardy, Nelli Orell.
Historiaa rakennuksista ja kaupungin sielusta. ✨
Seuraa Helsingin Talotarinat
Kuvat Finna HKM
Kuvaus Lili Pulla
Musiikki Pixapay (royalty free) Valse Sentimentale, P. Tchaikovski

09/05/2026

🏛️ Hakasalmen huvila – Villa Hakasalmi
Mannerheimintie 13b, Helsinki

Hakasalmen huvila on kulttuurihistoriallinen aarre, jonka sielu kuuluu yhdelle Suomen historian kiehtovimmista naisista, Aurora Karamzinille (1808–1902).

Huvilan rakennutti vuosina 1843–1844 Auroran isäpuoli, salaneuvos Carl Johan Walleen. Arkkitehti Ernst Lohrmannin suunnittelema rakennus edustaa hienostunutta klassismia, jossa näkyvät jo varhaisen uusrenessanssin piirteet.

Ennen asettumistaan Hakasalmeen Aurora teki loistavan uran Pietarin hovissa. Hän oli keisarinna Aleksandran uskottu hovineiti, jonka kauneutta, kielitaitoa ja sivistystä ihailtiin Euroopan metropoleissa asti. Tämä hoviyhteys antoi hänelle verkostot, joita hän käytti myöhemmin Suomen hyväksi.

Auroran elämää varjostivat suuret menetykset, jotka muovasivat hänestä kaupungin rakastetun "äidin":
• Ensimmäinen puoliso Pavel Demidov: Upporikas hovijahtimestari menehtyi vain neljän aviovuoden jälkeen. Liitto teki Aurorasta yhden maailman rikkaimmista naisista ja pienen Paul-pojan äidin.
• Poika Paul nuorempi: Oli äitinsä silmäterä. Suuresta omaisuudesta huolimatta äidinrakkaus joutui kovimpaan koetukseen, kun Paul kuoli ennen äitiään 45-vuotiaana vuonna 1885.
• Toinen puoliso Andrei Karamzin: Eversti, jonka traaginen kaatuminen Krimin sodassa v. 1854, tämä osaltaan suuntasi Auroraa hyväntekeväisyyden äärelle.

Aurora lahjoitti valtavasti varojaan hyväntekeväisyyteen, m***a toi myös Euroopasta ja Pietarista mukanaan uusia aatteita. Hän perusti Helsingin Diakonissalaitoksen vuonna 1867 ja toimi uranuurtajana naisten koulutuksessa, sairaanhoidossa ja köyhäinavussa.

Aurora lunasti huvilan isäpuoleltaan vuonna 1867 ja teki siitä kodin, jossa sivistys ja hoiva kohtasivat. Kun hän täytti 90 vuotta vuonna 1898, koko kaupunki juhli arvostettua "äitiään" puistossa. Aurora asui huvilassa kuolemaansa saakka, minkä jälkeen talo siirtyi kaupungille ja on toiminut Helsingin kaupunginmuseona vuodesta 1911, näin ollessaan kaupunginmuseon vanhin toimipiste.
Seuraa Helsingin Talotarinat ja sukella syvemmälle kaupungimme historiaan.

🖼️ Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo, Finna, Museovirasto
🎵 Musiikki: Tchaikovsky: Barcarolle (June) – pianopreludi (Pixapay)


29/04/2026

🏛️ Cajsan Helmi - Ravintola Kaisaniemi

Kaisaniemen puisto on Suomen ensimmäinen julkinen puisto

📍 Nimen ja rakennuksen synty:
• ­1827: Ravintoloitsija Cajsa Wahllund perusti puistoon virvoikekojun. Alue tunnettiin tuolloin mm. nimillä Seurapuutarha ja Jardin de la Ville.
• 1839: C.L. Engelin suunnittelema empiretyylinen Sjöpaviljongen valmistui. Opiskelijat rakastivat Cajsaa niin paljon, että puisto ja paviljonki nimettiin pian heidän suussaan Kaisaniemeksi ja Ravintola Kaisaniemeksi.

Uusi elämä:
Vuosina 2021–2024 Airi Kallion perhe teki valtavan kulttuuriteon restauroimalla rakennuksen. Nyt ikoninen vuoden 1929 puolirotunda loistaa jälleen, ja vuosikymmeniä rakennuksen sisällä "vankina" kasvanut tammi on vapautettu takaisin ulkoilmaan. 🌳✨

1840-luvulla keisari Nikolai I pelkäsi ylioppilaiden vallankumousaatteita, minkä vuoksi kaikki julkinen vapunvietto ja poliittinen järjestäytyminen oli ankarasti kiellettyä. Ylioppilaat hoksasivat kuitenkin porsaanreiän, sillä ravintoloitsija Cajsa Wahllundin syntymäpäivä osui juuri vappuun. Virallisen ”syntymäpäiväonnittelun” varjolla ylioppilaat saivat laillisen syyn kokoontua yhteen, laulaa ja vaalia suomenmielistä aatetta aivan viranomaisten silmien alla. 🎂🎶

Myöhemmin kieliriidat jakoivat juhlan, kun suomenkieliset ylioppilaat lähtivät Kaisaniemestä ensin Alppilaan ja sieltä lopulta Ullanlinnanmäelle. Ruotsinkieliset jäivät vaalimaan perinteitään Kaisaniemeen. Vaikka tuon ajan ”suomenmieliset” olivat usein ruotsinkielisiä, heidän sydämensä sykkivät heräävälle suomalaisuudelle ja omalle maalle. 🇫🇮✨

Sittemmin vappu kasvoi ulos akateemisista piireistä, kun 1800-luvun lopulla mukaan tuli työväenliike marsseineen. Pikkuhiljaa vapusta muotoutui myös lasten juhla palloineen ja serpentiineineen.

Tänä päivänä upeasti restauroitu Cajsan Helmi on myös todellinen kulttuurihistoriallinen aarre.

Kuvat: HKM, Finna, NBA
Kuvaus: Lili Pulla

09/04/2026

🏛️ Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40.

Kun panimoporvarissuvun perijä Paul Sinebrychoff rakastui Svenska Teaternin näyttelijätär F***y Grahniin, seurapiirit kohahtivat. "Säädytön" liitto oli skandaali, m***a pari seurasi sydäntään ja he avioituivat 1883. He keräsivät maailmanluokan taidekokoelman joka lahjoitettiin Suomen valtiolle vuonna 1921.

Itse rakennus on harvinainen selviytyjä:
📍 Nikolai Sinebrychoff rakennutti tämän kivisen empiretalon vuonna 1842, asuinrakennukseksi (yläkerta) ja konttoriksi (alakerta).
📍 Arkkitehtuuri korostaa tiukkaa symmetriaa ja antiikin muotokieltä. Rakennuksen oletetaan olevan arkkitehti Jean Wikin suunnittelema.

Yleisö pääsi tutustumaan taidekokoelmaan vuonna 1921, kun tilat avattiin kotimuseona. Sodan aikana 1939 kokoelmat evakuoitiin turvasäilöön. Pommituksissa vaurioitunut rakennus vuokrattiin välillä Teknillisen korkeakoulun kemianlaboratoriolle. Vuonna 1959 Oy Sinebrychoff Ab restauroi salongit, ja kokoelmat muuttivat takaisin rakennukseen.

Valtio lunasti Sinebrychoffin talon vuonna 1975 ja peruskorjasi sen vuosina 1978-80, jolloin rakennus kunnostettiin kokonaisuudessaan museokäyttöön.

Vuonna 2002 valmistuneessa peruskorjauksessa pyrittiin säilyttäviin ja entistäviin ratkaisuihin. Taideteosten ja esineistön näytteillepanon lähtökohtana ovat olleet valokuvaaja Signe Branderin vuonna 1912 ottamat mustavalkoiset valokuvat Sinebrychoffien kodista.

Nykyään Sinebrychoffin taidemuseo on Ateneumin ja Nykytaiteen museo Kiasman kanssa yksi Valtion taidemuseon, Kansallisgallerian kolmesta yksiköstä.

Oletko sinä jo käynyt ihastelemassa tämän talon tarinaa ja taidetta?

Kuvat: Finna, HKM, NBA
Kuvaus: Lili Pulla
Musiikki: Pixapay (royalty free)

Osoite

Helsinki

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Helsingin Talotarinat julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Kategoria