Mämmen koulun historiaa
Koulun rakentaminen alkaa
Mämmen koulun eli Mämmin koulun, kuten alkuaikoina koulua myös nimitettiin,
perustamiskokoukset aloitettiin jo 1915. Mämmen kylä oli myös liikenteellisesti etäällä muista kouluista ja kulku Järvenpään
koululle oli vesistön vuoksi hankalaa. Kauppalan koulu oli toki helpommin saavutettavissa,
m***a kun se oli kauppalan eikä maalaiskunnan. Koulu siis päätettiin rakentaa
Mämmelle, kunhan rakennuspaikka löydettäisiin. Kun maalaiskunnan kunnanvaltuusto
oli saanut tiedon, että valtio hyväksyy uuden koulun rakentamisen, pantiin
toimeksi. Ensimmäinen "Mämmen piirin Kansakoulujohtokunnan" kokous pidettiin Mämmen
Harjulla kesäkuun 14 pnä 1917. "Saapuvilla oli johtokunnan jäsenet paitsi Erik Kautto
(Mämmi), emännät Anna Pohja, Signe Oksanen, Oiva Wohlonen, Matti Huuhta ja
Juho Kautto (Salmela). Yksimielisesti valittiin johtokunnan virkailijoiksi maanviljelijät
Oiva Wohlonen puheenjohtajaksi, ja varalle Matti Kautto Huuhta, rahastonhoitajaksi
Erik Mämmenniemi ja kirjuriksi Juho Kautto (Salmela). Näiden muodollisuuksien jälkeen
ryhdyttiin sitten etsimään koululle väliaikaisia tiloja ja rakennuspaikkaa. Ensimmäiset opettajat valitaan
Ensimmäiseksi opettajaksi saatiin Esko Vesikivi, jolle maksettiin "paitsi tavallista valtio
apua, kunnalta 300 mk vapaa asunto, valo ja lämpö, oppilaiden sisään kirjoitusmaksut
sekä korvaus puuttuvasta laidun- ja viljelysmaasta." Rahasta oli tiukkaa alusta
alkaen. Jotta koululle saataisiin urkuharmooni, piti ottaa laina opettajan nimiin
Äänekosken Säästöpankista. Takaajiksi tulivat johtokunnan jäsenet. Tyttöjen käsityönopettajan löytyminen oli ongelmallista. Lopuksi tehtävään saatiin
Aino Maria Lind. Syyskuun alusta 1917 aloitettiin Mämmen ensimmäinen kouluvuosi
Seppälässä, vuokratiloissa. Opettajalle asunto saatiin vuokrattua Koivulasta. Kesällä
1919 Esko Vesikivi jäi eläkkeelle ja koulun uudeksi väliaikaiseksi opettajaksi valittiin
Aleksi W. Uusi koulurakennus vihitään käyttöön
V. 1920 opettajaksi valittiin William Walli, joka saikin tehtäväkseen hoitaa uuden
koulurakennuksen vihkiäisjuhlan marraskuun 3. päivänä klo 12 päivällä alkavalla
toimituksella. Millainen juhla on ollut? Sitä eivät pöytäkirjat kerro. Toukokuun 30. pnä 1926 alakansakoulunopettajattareksi valittiin Neriina Matilda Saarento Aitolahdelta. Opettajatar Iina Saarento olikin sitten pitkään virassaan ja oli hyvin pidetty
opettaja. William Walli pääsi eläkkeelle 1937 ja hänen seuraajakseen valittiin Rauno
Allan Kulmala. Sodan syttyminen sai johtokunnan anomaan vapautusta Rauno Kulmalalle. Hän pääsikin rintamalta jatkamaan virkaansa, m***a kuoli yllättäen elokuussa
1938. Hänen virkaansa ryhtyi väliaikaisesti hoitamaan edesmenneen sisar opettaja
Rakel Kulmala. Sota sekoitti jälleen pahasti koulunpidon ja Iina Saarento toimi sekä ylä- että alakansakoulun
opettajana. Uudeksi opettajaksi oli valittu Matti Hietaniemi. Kunta anoi
hänen vapauttamistaan armeijasta ja heinäkuun 4. pnä 1943 hän oli jälleen koululla. Nyt koulun koko oli kasvanut jo niin suureksi, että toisen yläkoulunopettajan virka
julistettiin auki. Virkaan tuli runsaasti hakemuksia, m***a yksi toisensa jälkeen kieltäytyi
ottamasta virkaa vastaan. Lopulta virkaan saatiin väliaikaiseksi Hilma Siitonen. Koululle saatiin sähköt
17.10.1943 koululle anottiin sähkövaloja ja ilmeisesti ne saatiinkin, koska seuraavassa
kokouksessa päätettiin katkoa koulun lämmityspuut sähkösirkkelillä. Hietaniemi
joutui taas sotapalvelukseen. Sijaisilla edettiin vuoteen 1945, jolloin Hietaniemi palasi
koululle. Hietaniemi katosi kuitenkin johonkin, ehkä eläkkeelle. Parin vuoden
ajan koululla opettivat Vuokko ja Paavo Saari ja vuonna 1949 Mämmelle valittiin
aviopari Terttu Tuulikki Mirjami Kamppila o.s. Koskela ja Kustaa Kamppila. Tämä
aviopari tekikin sitten pitkän ja merkittävän opetustyön. Kustaa Kamppila jäi eläkkeelle
1.6.1972, m***a hän ehti nauttia eläkkeellä olostaan vain yhdeksän päivää,
kun hän menehtyi sydänkohtaukseen. Terttu Kamppila jatkoi opetustointa vielä pari
vuotta miehensä jälkeen, kunnes siirtyi eläkkeelle v. 1974. Kaksi viimeistä työvuottaan
hän hoiti myös koulunjohtajan tehtävät. Koulun oppilasmäärä kasvaa
Koulu oli kasvanut neliopettajaiseksi ja oppilasmäärä oli suurimmillaan kahdeksassakymmenessä. Opettajina olivat Kamppiloiden lisäksi Marjatta Huuskonen ja Virpi
Vainio sekä Vainion jälkeen Eeva Hasari, joka jäI eläkkeelle v. 2004 keväällä. Kamppilat olivat erittäin pidettyjä "vanhan ajan" opettajia, jotka osallistuivat monin
tavoin kylän kehittämiseen. Vielä kauan heidän jälkeensä oli tapana puhua Kamppiloiden
ajasta. Kustaa Kamppilan tilalle valittiin nuori opettajanalku Kari-Juhani Myyrä, joka oli ehtinyt
olla vasta pari vuotta ammatissaan. Terttu Kamppilan jälkeen Myyrälle siirtyivät
myös koulunjohtajan tehtävät. Hän jäi myös eläkkeelle v. 2004 keväällä. Koulumme
historiaa tekevät tällä hetkellä Tiina ja Tapio Saaristo, Pena Ranta, Marjatta Hirvonen,
Leila Hakkarainen, Jaakko Mäkinen, Maria Matilainen sekä esikoulun puolella
Merja Keljo ja Anne Lepinsalo-Kinnunen. Koulu lakkautetaan
Helmikuussa 2007 koulurakennusten toiminta loppuu sisäilma ongelmien vuoksi ja
oppilaat siirtyvät taajaman lähelle, teknologiakeskukseen. Koulukiinteistöissä jatkuu
toiminta vielä erilaisten yhteisöjen käytössä. Kiinteistöjä käyttävät mm. kyläyhdistys,
4H-kerho, metsästysseura, perhekerho, osakaskunta ja lentopalloilijat. Uudemman
(ylemmän) koulun lämmöt katkaistaan vuonna 2009, jotta kunta säästäisi kustannuksissa. Koulun uusi elämä
Vuoden 2011 keväällä, Äänekosken kunta päättää myydä koulukiinteistöt ja tontin
lisämaalla. Kunta laittaa tarjouskilpailu-ilmoituksen, johon tulee kaksi tarjousta. tarjouskilpailun
jälkeen käymme neuvotteluita kunnan ja Mämmen kyläyhdistyksen
kanssa tilojen käyttöoikeuksista. Kesäkuussa tarjouskilpailu ratkeaa ja me Toni Kalliomäki
ja Tanja Survonen saamme tietää, että olemme voittaneet kilpailun. Vanhan (alemman) koulun käyttöoikeudet jatkuvat vuoteen 2021 asti vanhoilla käyttäjillä
ja jalkapallokenttä/ jääkiekkokaukalo on kylän yhteisessä käytössä. Wanhan koulun tulevaisuus
Vanhempi (alempi) koulu tulee myöhemmin yrityskäyttöön, jossa aluksi pidetään
erilaisia juhlia ja kokouksia. Jatkossa toiminta mahdollisesti laajenee aamiaismajoitukseksi
ja maaseutumatkailuksi. Myös muunlainen yritystoiminta on mahdollista,
kuten bioenergianeuvontaa, kalastus- ja lämpöenergialaite verkkokauppa, kalastusmatkailu
ja mökkimajoitus. Wanhan koulun historiaa tullaan vaalimaan ja kauniin Keitele-järven näköalaa hyödyntämään. Tulevaisuus tuo siis mahdollisuuksia. Tekstin alku on lainattu peda.net internet-sivuilta ja lopputeksti koulun lakkautuksesta
eteenpäin on kirjoittanut Toni Kalliomäki
