Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 09:00 - 16:00 Tiistai 09:00 - 16:00 Keskiviikko 09:00 - 16:00 Torstai 09:00 - 16:00 Perjantai 09:00 - 14:00

Isännöinti Kauvanto

Name: Isännöinti Kauvanto
Address: Kansakoulukuja 3 B, Helsinki, 00100, FI
Telephone: +358407214000
Price range: Not applicable

Koti
Suomi
Helsinki
Isännöinti Kauvanto

Erilainen isännöintikumppani – vähemmän yhtiöitä per isännöitsijä, enemmän aikaa sinulle. Tämä käy ilmi jo asiakasyhtiöiden määrästä / henkilö. Ota yhteyttä!

Perheomisteinen Kauvanto tarjoaa selkeää ja luotettavaa palvelua, juuri niin kuin isännöinnin kuuluu olla. Isännöinti Kauvanto on perustettu tarpeeseen saada alalle muutosta perinteiseen isännöintiin. Tällöin isännöitsijän saa kiinni aina ja hänellä on aikaa hoitaa työnsä kunnolla. Jokaisessa kiinteistössä käydään isännöitsijän toimesta vähintään kuukausittain tekemässä silmämääräinen katselmus, josta laaditaan tarvittaessa muistio. Isännöitsijämme ovat koulutettuja AIT®, ITS®, ITS®-TEK, EIAT, IAT ja ammatissaan kokeneita. Osalla myös ISA auktorisointi. Meillä on vahvat sidosryhmät ja toimimme aktiivisina kumppaneina sidosryhmiemme kanssa, suuntaamme tulevaisuuteen ja erityisesti, toimimme laadukkaasti, kustannustehokkaasti, sekä taloudellisesti kannattavasti yhteisten tavoitteiden suuntaisesti, ymmärrämme vakaan taloussuunnittelun tärkeyden turvallisuutta luovana tekijänä. Ammattitaito, laatu, rehellisyys, yksilöllinen huomioiminen ja luotettavuus on toimintamme perusta. Ammattitaitoinen isännöinti johtaa hyvään ja turvalliseen asuinympäristöön. Hyvä isännöinti suojaa osakkaiden omaisuuden arvoa ajan kuluessa. Yhtiökokous on taloyhtiön asioista päättävä toimielin. Taloyhtiön hallitus valmistelee päätettävät asiat yhtiökokoukselle. Hallituksen tehtävä on pohtia investointeja ja luonnostella sopivat ajankohdat investointien tekemiselle. Hyvä ammattitaitoinen isännöitsijä osaa tuoda taloyhtiön hallituksen kanssa päätettäviksi laaja-alaisesti taloyhtiön kuntoon, asuttavuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä asioita. Isännöitsijöidemme pitkäaikainen menestyksellinen toiminta on yksi osoitus osaamisesta, huolenpidosta, jolloin kiinteistönne arvo säilyy ja siinä on hyvä asua. Kiinteistön arvon säilyttämisessä / kasvattamisessa on avainasemassa suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistönpito, jonka henkilökuntamme hallitsee. Suunnitelmallinen kiinteistön hoito, isännöitsijän toimesta on pitkän aikavälin toimintaa, jolla rakennuksen käyttöikää voidaan huomattavasti pidentää sekä saada säästöjä kustannuksissa. Suunnitelmallisesti tehdyt korjaus- tai kunnostustoimenpiteet takaavat edullisemmat hoitokustannukset kuin pakon edessä toimiminen.

02/10/2026

Taloyhtiö ei yleensä joudu talousvaikeuksiin yhdessä yössä – m***a huomaako joku ajoissa, mihin suuntaan ollaan menossa?

Taloyhtiöiden konkursseista on viime aikoina kirjoitettu yhä enemmän.

Taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä: maksamattomia vastikkeita, kasvanutta korjausvelkaa, tyhjentyvä kassavaro, vaikeuksia saada rahoitusta, asuntojen arvon laskua tai yhden suuren osakkaan maksuvaikeuksia.

Kaikkia näitä ongelmia ei isännöitsijä pysty poistamaan.

M***a paljon voidaan tehdä ennen kuin tilanne muuttuu kriisiksi.

Meidän mielestämme yksi hyvän isännöinnin tärkeimmistä tehtävistä on nähdä taloyhtiön taloudessa eteenpäin – ei vain kirjata jälkikäteen, mitä tapahtui.

Jos yhtiön kassavarat vähenevät kuukausi toisensa jälkeen, vastikerästit kasvavat, korjauksia siirretään jatkuvasti ja uusia kustannuksia on tulossa, pitäisi hälytyskellojen soida jo paljon ennen kuin pankkitili on tyhjä.

Talouden johtaminen ei ole sama asia kuin kirjanpito

Kirjanpito kertoo, mitä on tapahtunut.

Isännöinnin pitäisi lisäksi seurata: riittääkö kassavaro tuleviin laskuihin, miten vastikerästit kehittyvät, onko vastiketaso realistinen, mitä korjauksia lähivuosina on tulossa, pystyykö yhtiö rahoittamaan niitä onko palvelusopimuksissa säästömahdollisuuksia ja onko jokin kustannuskehitys poikkeavaa.

Kun ongelma havaitaan ajoissa, vaihtoehtoja on enemmän.

Voidaan esimerkiksi tarkistaa vastiketasoa, periä saatavia tehokkaammin, priorisoida korjauksia, kilpailuttaa palveluita, selvittää rahoitusta ajoissa tai hakea säästöjä energiankulutuksesta ja muista jatkuvista kustannuksista.

Kun tili on jo tyhjä ja laskut erääntyneet, liikkumavara on aivan toinen.

Korjausvelka ja talous liittyvät toisiinsa

Korjausten siirtäminen voi joskus olla perusteltua.

M***a korjausten jatkuva lykkääminen vain siksi, ettei rahaa ole, voi johtaa vaaralliseen kierteeseen: korjausvelka kasvaa, kiinteistön kunto heikkenee, korjausten hinta nousee, rahoituksen saaminen vaikeutuu ja samalla asuntojen arvo voi kärsiä.

Siksi säännölliset kiinteistökierroksemme eivät ole vain teknistä tarkastelua.

Ne ovat myös talouden ennakointia.

Kun tulevia korjaustarpeita tunnistetaan ajoissa, hallitus pystyy suunnittelemaan rahoitusta vuosia aikaisemmin.

Myös pienet säästöt muodostavat suuren kokonaisuuden

Taloyhtiön taloutta ei pelasteta vain yhdellä suurella kilpailutuksella.

Säästöjä voi löytyä lämmityksestä, sähköstä, vakuutuksista, huollosta, palvelusopimuksista, teknisten järjestelmien toiminnasta ja oikea-aikaisista korjauksista.

Olemme omassa asiakaskannassamme nähneet, että aktiivisella seurannalla ja oikeilla toimenpiteillä kokonaiskustannuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Tämä on yksi syy siihen, miksi pidämme yhden isännöitsijän asiakasmäärän alle kymmenessä kiinteistössä.

Talouden ennakointi vaatii aikaa ja kiinnostusta kiinteistöstä.

Entä isännöinnin hinta?

Isännöintipalveluita vertaillaan usein kuukausipalkkion perusteella.

Se on ymmärrettävää.

M***a kuukausipalkkio ei kerro vielä taloyhtiön kokonaiskustannuksesta.

Alan hinnoittelussa kuukausipalkkion lisäksi voi olla paljon erillisveloitettavia tehtäviä. Me olemme pyrkineet rakentamaan oman hinnoittelumme niin, että tarpeetonta lisälaskutusta olisi mahdollisimman vähän.

Tämä voi tarkoittaa hieman korkeampaa perushintaa.

M***a tavoitteemme on kokonaistaloudellisuus.

Jos isännöitsijällä on aikaa löytää säästöjä, ehkäistä vahinkoja, tunnistaa korjaustarpeita ajoissa ja auttaa hallitusta tekemään taloudellisesti parempia päätöksiä, muutaman sadan euron ero kuukausipalkkiossa voi olla koko taloyhtiön taloudessa hyvin pieni asia.

Halvin isännöintilasku ei auta, jos yhtiön kokonaiskustannukset samalla kasvavat hallitsemattomasti.

Hyvän isännöinnin pitäisi pyrkiä siihen, että hallitus saa tietää ongelmasta silloin, kun siihen voidaan vielä vaikuttaa – ei vasta silloin, kun vaihtoehdot ovat loppumassa.

02/10/2026

Onko halvin isännöinti todella taloyhtiölle halvin vaihtoehto?

Taloyhtiöiden hallitukset kilpailuttavat aivan perustellusti palveluitaan.

Myös isännöintiä pitää voida kilpailuttaa.

M***a joskus herää kysymys:

Mikä kilpailutuksen oikeastaan käynnistää?

Jos syynä on ensisijaisesti se, että isännöinnin kuukausihinta näyttää korkealta verrattuna johonkin toiseen tarjoukseen, kannattaisi ennen päätöstä tarkastella myös sitä, mitä nykyinen isännöinti on saanut taloyhtiölle aikaan ja toimiiko muu sovitusti ilman suurempia ongelmia.

Meillä on esimerkiksi asiakasyhtiö, jossa isännöinnin aktiivisesti ehdottamilla ja eteenpäin viemillä toimenpiteillä saavutettu vuosittainen säästö on niin suuri, että se kattaa noin 2,5 vuoden isännöintikustannukset. Eikö isännöinti ole näin laskien ilmaista?

Silloin isännöinnin hintaa on mielestäni vaikea arvioida pelkästään kuukausilaskun perusteella.

Ajatellaan yksinkertaistettua esimerkkiä.

Jos uuden isännöinnin avulla säästettäisiin vaikka 300 euroa kuukaudessa, säästö olisi:

3 600 euroa vuodessa.

Se kuulostaa hyvältä.

M***a jos samalla menetetään osaaminen tai työaika, jonka avulla taloyhtiölle olisi voitu löytää esimerkiksi kymmenien tuhansien eurojen vuotuinen säästö energiasta, sopimuksista, korjausten ajoituksesta tai teknisistä ratkaisuista, halpa kuukausihinta voi muuttua erittäin kalliiksi säästöksi.

Isännöitsijän työn tulos ei aina näy isännöintilaskussa

Hyvän isännöitsijän taloudellinen vaikutus voi näkyä aivan muualla:

– lämmitysenergian pienempänä kulutuksena
– oikein säädettynä lämmitysjärjestelmänä
– turhan korjauksen välttämisenä
– paremmin kilpailutettuna urakkana
– lisätöiden kyseenalaistamisena
– oikeaan aikaan tehtynä korjauksena
– palvelusopimusten valvontana
– vahingon nopeana rajoittamisena
– parempana maksuvalmiutena
– tai siinä, ettei rakennetta tarvitse muutaman vuoden päästä avata uudelleen.

Näitä säästöjä ei välttämättä löydy isännöintisopimuksen hinnastosta.

M***a ne löytyvät taloyhtiön tililtä.

Hinta on tärkeä – m***a mitä sillä hinnalla saadaan?

Me tiedämme, että Isännöinti Kauvannon kuukausiveloitus voi olla moniin muihin toimijoihin verrattuna korkeampi.

Se on tietoinen valinta.

Yhdellä isännöitsijällä on meillä alle 10 hoidettavaa kiinteistöä.

Käymme kiinteistöissä säännöllisesti.

Seuraamme taloutta, tekniikkaa, energiankulutusta ja palvelusopimusten toteutumista.

Valmistelemme korjauksia ennakkoon.

Ja käytämme aikaa siihen, että mietimme, mistä asiakkaalle voidaan löytää säästöä tai miten suurempi kustannus voidaan välttää, esimerkiksi vahinkotapauksena, ennekoimme.

Tämä kaikki maksaa.

M***a niin maksaa myös se, jos sitä ei tehdä.

Isännöintiä kilpailutettaessa kysyisin hinnan lisäksi ainakin nämä kysymykset:

Mitä nykyinen isännöitsijä on saanut aikaan viimeisten vuosien aikana?

Onko yhtiön energiankulutus pienentynyt?

Onko palvelusopimuksia valvottu ja kilpailutettu?

Onko korjauksia pystytty ennakoimaan?

Onko vältetty tarpeettomia kustannuksia?

Kuinka paljon aikaa uusi isännöitsijä pystyy käyttämään juuri meidän yhtiöömme?

Ja mitä halvemmasta hinnasta joudutaan mahdollisesti luopumaan?

Kilpailuttaminen voi olla täysin oikea ratkaisu.

M***a ennen sitä pitäisi tietää, mitä ollaan vaihtamassa pois.

Isännöinnin hinta näkyy laskulla joka kuukausi. Hyvän isännöinnin arvo voi näkyä aivan muualla – ja joskus moninkertaisena.

Halvin isännöintilasku ja taloyhtiön pienimmät kokonaiskustannukset eivät välttämättä ole sama asia.

01/10/2026

Asukaspalaute auttaa meitä tekemään isännöinnistä parempaa

Olemme saaneet viime aikoina pyytämäämme palautetta osakkailta ja asukkailta. Kiitos siitä kaikille palauttaneen antaneille. Suurin osa palautteesta on ollut kiittävää, mikä tietenkin ilahduttaa ja hymyn huulille.

Erityisen hyödyllisiä ovat kuitenkin myös ne palautteet, joissa jokin asia ei ole toiminut odotetulla tavalla.

Yksi esille noussut asia on isännöinnin ja huoltoliikkeen työnjaon epäselvyys.

Esimerkiksi korjaustilanteessa asukas on voinut kokea joutuvansa ”palloteltavaksi” isännöinnin ja huollon välillä. Käytännössä kyse voi kuitenkin olla siitä, että huoltoliike tietää omat työaikataulunsa ja asukas oman sopivan ajankohtansa. Meillä isännöinnillä ei välttämättä ole tietoa kummastakaan.

Silloin nopein tapa ratkaista asia on usein se, että huolto ja asukas sopivat käyntiajan suoraan keskenään.

Toinen esimerkki koskee tilanteita, joissa työn yhteydessä on luvattu palata myöhemmin tarkastamaan jokin asia, esimerkiksi kylpyhuoneen saumoja, jotka eivät välttämättä kuulu yhtön vastuulle. Jos tämä tieto ei kuitenkaan välity isännöintiin, emme voi tietää, että tarkastusta odotetaan.

Juuri tällaiset palautteet ovat meille arvokkaita.

Ne auttavat tunnistamaan kohtia, joissa tiedonkulkua, vastuunjakoa ja viestintää voidaan parantaa.

Kaikkea palautetta ei pidä ottaa puolustautumisen aiheena. Hyvin käsitelty palaute voi olla yksi parhaista tavoista kehittää palvelua.

30/09/2026

Miten isännöinti voi maksaa itseään takaisin?

Kirjoitimme aiemmin siitä, että hyvä isännöinti ei ole pelkkä kustannus. Parhaimmillaan se on investointi, joka maksaa itseään takaisin.

M***a miten tämä käytännössä tapahtuu?

Useimmiten ei yhdellä suurella tempulla tai yrittämisellä.

Säästö syntyy siitä, että joku huomaa, kysyy, vertailee ja toimii oikeaan aikaan.

1. Huomataan ennen kuin on pakko korjata

Pieni kosteusjälki, katon puutteellinen vedenpoisto, poikkeava lämmitysverkoston paine tai hitaasti kasvava energiankulutus eivät välttämättä vielä aiheuta kiirettä.

M***a ne voivat olla ensimmäisiä merkkejä paljon suuremmasta ongelmasta tai vaurion alusta.

Jos asia havaitaan ajoissa, vaihtoehtoja on yleensä enemmän ja korjaaminen hallitumpaa.

Jos havainto tehdään vasta vahingon jälkeen, vaihtoehtoja on vähemmän – ja lasku usein suurempi.

2. Uskalletaan kysyä: tarvitseeko tätä todella tehdä?

Taloyhtiölle esitetään jatkuvasti korjauksia, lisätöitä ja uusia järjestelmiä.

Kaikki voivat olla perusteltuja.

M***a eivät aina.

Isännöinnin pitäisi pystyä kysymään:

Mihin tämä tarve perustuu?

Onko tämä oikea laajuus?

Voidaanko asia ratkaista toisella tavalla?

Kannattaako työ tehdä juuri nyt?

Joskus hyvä päätös on tehdä enemmän.

Joskus paras säästö syntyy siitä, ettei tehdä tarpeetonta tai liian raskaalla tavalla, muttei liian keveästikkään.

3. Katsotaan yksittäisen laskun sijasta kokonaisuutta

Halvin vaihtoehto tänään voi tulla kalliiksi huomenna.

Korjausta voidaan ehkä siirtää – m***a mitä siirtäminen maksaa?

Halvempi laite voidaan hankkia – m***a paljonko sen käyttö maksaa seuraavan 15 vuoden aikana, kestääkö se?

Urakka voidaan rajata pienemmäksi – m***a joudutaanko sama rakenne avaamaan uudelleen muutaman vuoden kuluttua?

Hyvä kiinteistöjohtaminen tarkoittaa mielestämme sitä, että päätöstä ei tehdä vain tämän vuoden budjetin perusteella vaan katse tulevaisuuteen.

4. Rahaa säästyy myös silloin, kun vahinko ei koskaan synny

Tämä on ehkä isännöinnin vaikeimmin osoitettava arvo.

Miten lasketaan säästö, jos kattokaivo puhdistettiin ennen rankkasadetta?

Entä jos lämmitysjärjestelmän poikkeama havaittiin ennen laiterikkoa?

Tai jos huonokuntoinen rakenne korjattiin ennen vesivahinkoa?

Laskua, jota ei koskaan syntynyt, ei näy kirjanpidossa.

Silti juuri tällainen ennakointi voi olla taloyhtiölle erittäin arvokasta.

5. Joku pitää myös kokonaisuudesta huolta

Taloyhtiöllä voi olla hyvä huoltoliike, hyvä suunnittelija, hyvä urakoitsija ja hyvä kirjanpitäjä.

Heillä kaikilla on oma tehtävänsä.

Isännöinnin pitäisi nähdä niiden yli.

Miten tekninen ratkaisu vaikuttaa talouteen?

Miten tämän vuoden päätös vaikuttaa seuraavaan korjaukseen?

Onko palveluntuottaja tehnyt sen, mistä yhtiö maksaa?

Tarvitaanko asiantuntijaa – vai pystytäänkö asia ensin selvittämään itse pidemmälle?

Isännöitsijän arvo syntyy usein kokonaisuuden johtamisesta, ei yksittäisen tehtävän suorittamisesta.

Meillä Isännöinti Kauvannossa tämän mahdollistaa tietoisesti rajattu asiakasmäärä.

Kun yhdellä isännöitsijällä on alle 10 hoidettavaa kiinteistöä, aikaa jää muuhunkin kuin saapuneiden asioiden käsittelyyn.

Jää aikaa käydä kiinteistössä.

Jää aikaa perehtyä.

Jää aikaa kyseenalaistaa.

Ja ennen kaikkea jää aikaa miettiä:

Mitä voisimme tehdä tässä yhtiössä tänään, jotta sen ei tarvitsisi maksaa turhasta huomenna?

Siinä on meille yksi hyvän isännöinnin tärkeimmistä tehtävistä.

Isännöinnin arvo ei aina näy siinä, mitä tehtiin. Joskus se näkyy siinä, mitä kallista ei koskaan tarvinnut tehdä.

28/09/2026

Työhyvinvointi ei ole meille yksi päivä vuodessa – sen pitäisi näkyä tavallisena tiistaina

Yritykset kertovat usein hienoista tyhy-päivistä, yhteisistä illallisista ja henkilöstötapahtumista.

Niissä ei tietenkään ole mitään väärää. Päinvastoin.

M***a olemme pohtineet Isännöinti Kauvannossa työhyvinvointia hieman toisesta näkökulmasta.

Voisiko työhyvinvointi olla ennen kaikkea sitä, että tavallinen työpäivä on sellainen, ettei siitä tarvitse jatkuvasti palautua?

Meillä työn tekeminen perustuu paljon luottamukseen, vastuuseen ja joustavuuteen.

Jos työt ovat kunnossa, asiakkaiden asiat hoidettu eikä mitään kiireellistä ole kesken, emme näe syytä siihen, miksi jokaisen päivän pitäisi näyttää samalta.

Jos kesällä on poikkeuksellisen hieno päivä, voi työntekijä aivan hyvin järjestää päivänsä niin, että pääsee vaikka rannalle.

Työt voidaan tehdä aikaisemmin, myöhemmin tai muuten tarkoituksenmukaisesti.

Oleellinen kysymys ei meille ole:

“Istuiko henkilö työpöytänsä ääressä juuri tämän tietyn tunnin?”

Vaan:

“Tulivatko asiakkaiden asiat hoidetuiksi hyvin ja ajallaan?”

Vapauteen kuuluu myös vastuu

Joustavuus ei tarkoita sitä, ettei työllä olisi tavoitteita.

Päinvastoin.

Asiakkaan pitää saada palvelua.

Puheluihin ja viesteihin pitää reagoida.

Sovitut asiat pitää hoitaa.

Kokouksiin pitää valmistautua.

Kiinteistökierrokset pitää tehdä.

Ja jos jossakin tapahtuu jotakin kiireellistä, silloin asia hoidetaan.

M***a jos nämä asiat ovat kunnossa, emme usko siihen, että hyvää työntekijää pitäisi johtaa jatkuvasti kellon avulla.

Luottamus toimii kahteen suuntaan.

Yritys antaa vapautta ja työntekijä kantaa vastuun siitä, että työt tulevat tehdyiksi.

Työmäärälläkin on merkitystä

Isännöinnissä työhyvinvointia ei voida mielestämme erottaa asiakasmäärästä.

Jos yhdellä isännöitsijällä on niin paljon taloyhtiöitä, ettei työpäivästä yksinkertaisesti selviä normaalissa ajassa, eivät yhteiset virkistyspäivät ratkaise perusongelmaa.

Siksi olemme myös tietoisesti pyrkineet pitämään isännöitsijöidemme asiakasmäärän maltillisena.

Se antaa aikaa asiakkaalle, m***a samalla myös mahdollisuuden tehdä työ kunnolla ilman jatkuvaa kiirettä.

Ja tästä hyötyy lopulta myös asiakas.

Hyvinvoiva ja riittävästi aikaa omaava isännöitsijä ehtii ajatella, ennakoida, kiertää kiinteistöjä ja perehtyä asioihin – eikä vain reagoida seuraavaan kiireelliseen sähköpostiin.

Työhyvinvointi voi olla hyvin arkista

Se voi olla mahdollisuus hoitaa kesken päivän oma asia.

Se voi olla joustava työpäivä.

Se voi olla etätyötä.

Se voi olla kesäinen iltapäivä rannalla silloin, kun työt sen mahdollistavat.

Se voi olla myös tunne siitä, että työnantaja luottaa siihen, että hoidat työsi ilman jatkuvaa valvontaa.

Toki joskus voisimme mekin järjestää hienon tyhy-päivän.

M***a vielä tärkeämpänä pidämme sitä, että työhyvinvointi näkyisi mahdollisimman monena tavallisena työpäivänä vuodessa.

Meille hyvä työelämä rakentuu melko yksinkertaisesta ajatuksesta:

vapautta silloin kun se on mahdollista – vastuuta silloin kun sitä tarvitaan.

Ja asiakkaalle kaiken pitää näkyä lopulta hyvänä palveluna.

28/09/2026

Vanha kuva, pitkä yhteistyö – tekninen osaaminen ei synny yhdessä yössä

Tämä kuva on vuosikymmenten takaa erään Helsingin keskustassa sijaitsevan suuren kiinteistön mittavan peruskorjaushankkeen urakkasopimuksen allekirjoitustilaisuudesta.

Kuvassa näkyy myös se, että aikaa on kulunut. Olimme kaikki huomattavasti nykyistä nuorempia.

Kyseessä oli usean miljoonan euron korjaushanke, jossa lähes koko kiinteistöä uudistettiin laajasti vastaamaan sen ajan ja tulevaisuuden tarpeita.

M***a tämän kuvan tärkein merkitys meille ei oikeastaan ole itse rakennus tai urakan koko.

Se kertoo pitkästä yhteistyöstä ja siitä, mistä Isännöinti Kauvannon tämän päivän tekninen osaaminen ja asiantuntijaverkosto ovat rakentuneet.

Rakennusmestari Ari Mäkitarkan kanssa yhteistyötä on takana jo yli 30 vuotta.

Vuosien aikana olemme olleet yhdessä mukana erilaisissa korjaus-, rakennus-, valvonta- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Olemme nähneet sekä onnistuneita hankkeita että niitä tilanteita, joissa työmaalla suunnitelmat eivät toteudukaan aivan niin kuin paperilla oli ajateltu.

Nykyään Ari toimii Isännöinti Kauvannon teknisen isännöinnin ja rakennusteknisen asiantuntijatyön tukena Vuo-Rakenne Oy kautta.

Myös Erkki Kauvannolla on teknisen isännöitsijän ITS®-TEK-koulutus.

Teknisessä isännöinnissämme on siis kahden pitkän linjan ammattilaisen osaaminen.

Miksi vuosikymmenten yhteistyö on asiakkaalle arvokasta?

Korjaushankkeessa kaikki ei aina mene niin kuin tarjouspyynnössä tai suunnitelmassa lukee.

Rakenteita avatessa voidaan löytää yllätyksiä.

Urakoitsija voi esittää lisätyötä.

Suunnitelmassa esitetty ratkaisu ei ehkä olekaan työmaalla järkevin.

Kustannukset voivat lähteä kasvamaan.

Silloin tarvitaan kokemusta ja kykyä arvioida:

Onko työ todella tarpeellinen?

Onko ehdotettu ratkaisu teknisesti järkevä?

Onko olemassa parempi tai taloudellisempi vaihtoehto?

Mitä tämä ratkaisu tarkoittaa kiinteistölle 10 tai 20 vuoden kuluttua?

Pitkässä yhteistyössä ei myöskään tarvitse käyttää aikaa siihen, että ensin opitaan tuntemaan toisen tapa toimia.

Tiedämme, miten toinen ajattelee.

Tiedämme toistemme vahvuudet.

Ja pystymme tarvittaessa myös haastamaan toistemme näkemyksiä.

Se on asiakkaan kannalta tärkeää.

Hyvä asiantuntijayhteistyö ei tarkoita sitä, että kaikki ovat aina samaa mieltä.

Se tarkoittaa sitä, että ratkaisuja arvioidaan avoimesti ja lopputuloksessa tavoitellaan ennen kaikkea kiinteistön ja asiakkaan etua.

Tekninen isännöinti ei ole meille uusi palvelu

Kun puhumme nykyään Isännöinti Kauvannossa teknisestä isännöinnistä, korjaushankkeiden johtamisesta ja kiinteistöjen pitkäjänteisestä kehittämisestä, emme ole rakentaneet osaamista muutamassa vuodessa.

Taustalla on vuosikymmenten käytännön kokemus kiinteistöistä, työmaista, suunnittelijoista, urakoitsijoista, sopimuksista, ongelmatilanteista ja suurista korjaushankkeista.

Sama näkyy myös siinä, miten hoidamme nykyisiä asiakastaloyhtiöitämme.

Käymme kiinteistöissä säännöllisesti.

Pyrimme tunnistamaan tulevia korjaustarpeita ennen kuin niistä tulee kiireellisiä.

Valmistelemme hankkeita pitkäjänteisesti.

Ja kun tarvitaan erityisosaamista, meillä on käytössämme vuosien aikana rakentunut verkosto, jonka tekijät ja osaamisen tunnemme.

Asiantuntijaverkostoa ei rakenneta silloin, kun vahinko on jo tapahtunut tai miljoonaremontti alkaa ensi kuussa.

Se rakennetaan vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Ja siitä hyötyvät tämän päivän asiakkaamme.

28/09/2026

Asiakaspalaute on parhaimmillaan johtamisen työväline.

Saamamme palautteen kokonaiskuva on pääosin positiivinen. Erityisesti esiin nousevat ammattitaito, tehokas palvelu, ongelmien nopea ratkaiseminen sekä proaktiivinen toimintatapa.

Arviointeja analysoitaessa on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan nykyinen palvelu ja sitä edeltäneet isännöintijaksot.

Palautteessa on selvästi havaittavissa myös arvioita ja kokemuksia, jotka kohdistuvat ennen meitä toimineisiin isännöitsijätoimistoihin. Erityisesti osa vahinkojen käsittelyyn, viestinnän viiveisiin ja vastuiden epäselvyyteen liittyvistä kommenteista näyttää koskevan aiempaa toimintaa.

Tämä vaikuttaa väistämättä myös kokonaisarvioon ja alentaa samalla meidän tulostamme, vaikka kyseiset tapahtumat eivät olisi syntyneet meidän isännöintimme aikana.

Silti kaikkein tärkein kysymys ei ole se, kenen aikana ongelma on syntynyt.

Kun isännöinti vaihtuu, uusi toimija joutuu usein ottamaan vastaan myös keskeneräiset asiat, vanhat ongelmat ja asiakkaiden aiemmat kokemukset. Ammattimaisen isännöinnin tehtävä on saada nämä asiat hallintaan ja palauttaa luottamus tekemisen kautta.

Siksi tarkastelemme kriittistäkin palautetta vakavasti.

Isännöinnissä ei riitä, että asia hoidetaan teknisesti oikein. Asiakkaan näkökulmasta onnistunut palvelu tarkoittaa myös sitä, että hän tietää, kuka asiaa hoitaa, mitä on jo tehty, mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin asiaan palataan.

Positiivinen palaute kertoo, missä olemme onnistuneet. Kriittinen palaute kertoo, missä meidän pitää olla parempia – riippumatta siitä, onko ongelma syntynyt meidän aikanamme vai jo ennen sitä.

Pitkäjänteinen luottamus rakennetaan lopulta vain yhdellä tavalla: hoitamalla asiat hyvin ja viemällä ne loppuun asti.

27/09/2026

ASIAKASCASE: Kun jäterakennuksen rakentaminen kestää vuosia – joskus isännöitsijän tehtävä on yksinkertaisesti saada asia liikkeelle

Kaikki isännöinnin vaikeat hankkeet eivät ole miljoonaluokan putki- tai julkisivuremontteja.

Joskus suhteellisen pienenkin rakennuksen toteuttamisesta voi muodostua vuosia kestävä juridinen, tekninen ja hallinnollinen kokonaisuus.

Meillä on tästä parhaillaan hyvä esimerkki eräässä asiakastaloyhtiössämme.

Hankkeen tausta ulottuu vuosien taakse.

Naapurikiinteistön rakennushankkeessa kaksi taloyhtiötä antoi luvan toteuttaa ikkunoita niiden kiinteistöjen suuntaan. Vastineeksi hankkeen toteuttaja sitoutui rakentamaan näiden taloyhtiöiden käyttöön yhteisen jäterakennuksen.

Alkuperäinen ajatus oli hyvä.

Taloyhtiöt antoivat omalta osaltaan rakennushankkeelle tärkeän suostumuksen ja saivat vastineeksi ratkaisun yhteiseen jätehuoltoon.

M***a sitten vuodet alkoivat kulua.

Suunnitelmia muutettiin.

Alkuperäisestä ratkaisusta tingittiin.

Osapuolten käsitykset siitä, mitä oli sovittu ja mitä pitäisi rakentaa, alkoivat eriytyä.

Lopulta toteutettiin ratkaisu, joka ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia ja rakennelma määrättiin purettavaksi.

Siinä vaiheessa alkuperäiseltä vaikuttanut yksinkertainen sopimus oli muuttunut erittäin vaikeaksi kokonaisuudeksi.

Kun asia tuli meille, sitäkään ei ratkaistu kuukaudessa

Kun aloitimme yhtiön isännöinnin, hanke oli ollut käynnissä jo pitkään ja siihen liittyi suuri määrä:

– vanhoja sopimuksia
– suunnitelmia ja niiden eri versioita
– osapuolten välisiä näkemyseroja
– rakennusvalvontaan liittyviä kysymyksiä
– oikeudellisia selvityksiä
– kolmen eri kiinteistön päätöksentekoa
– sekä epäselvyyttä siitä, kuka käytännössä vastaa asian viemisestä eteenpäin.

On myös rehellistä sanoa, ettei tällaisen asian haltuunotto tapahdu hetkessä.

Meiltäkin kului lähes vuosi siihen, että saimme muodostettua riittävän kokonaiskuvan siitä, mitä vuosien aikana oli tapahtunut, mitä oli sovittu ja mikä olisi realistinen tapa saada hanke lopulta maaliin.

Tämä on yksi asia, joka isännöinnissä joskus unohtuu.

Kun uusi isännöitsijä saa hoidettavakseen vuosia vanhan ongelman, hän ei peri vain yhtä avoinna olevaa tehtävää.

Hän perii koko sen historian.

Jossain vaiheessa piti päättää, jatketaanko selvittämistä vai ryhdytäänkö ratkaisemaan

Asiaa oli vuosien aikana käsitelty useiden henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Myös oman yhtiömme hallituksessa pohdittiin vielä uuden lakimiehen ottamista hoitamaan asiaa.

Meidän näkemyksemme oli lopulta toinen.

Juristia tarvitaan silloin, kun tarvitaan juridista erityisosaamista.

M***a lakimieskään ei pysty rakentamaan jäterakennusta eikä korvaamaan osapuolten päätöksentekoa.

Jossain vaiheessa asioiden selvittämisestä pitää siirtyä niiden ratkaisemiseen.

Otimme siksi hankkeen etenemisen käytännössä aktiivisesti omalle vastuullemme.

Tavoitteeksi asetettiin ensin yksi asia:

Määritellään sellainen sopimus- ja toteutusmalli, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä ja jonka perusteella rakennus voidaan todella rakentaa.

Rakennusjuristin avulla päädyttiin malliin, jossa osapuolten oikeudet, rakennuksen sijoittuminen, käyttö, kunnossapito ja muut vastuut ratkaistaan yhteisjärjestelysopimuksella.

Samalla selvitettiin rakennusvalvonnasta hankkeen edellytykset.

Kolmen yhtiön päätöksenteko on huomattavasti vaikeampaa kuin yhden

Yhden taloyhtiön päätöksenteko voidaan vielä pitää omissa käsissä.

Kun sama hanke tarvitsee kolmen eri osapuolen hyväksynnän, tilanne muuttuu.

Jokaisella on:

oma hallitus,

oma isännöitsijä,

omat kokousaikataulut,

omat juristit ja asiantuntijat

sekä omat näkemyksensä siitä, miten nopeasti asia pitäisi ratkaista.

Yksi osapuoli voi olla valmis, m***a hanke ei silti etene ennen kuin viimeinenkin tarvittava päätös on tehty.

Tässä hankkeessa olemme joutuneet käyttämään erittäin paljon aikaa myös siihen, että olemme pitäneet asiaa muiden osapuolten pöydällä ja pyytäneet päätöksiä eteenpäin.

Nyt ollaan jo hyvin paljon lähempänä maalia

Kun isännöintimme alkamisesta on kulunut noin kaksi vuotta, tilanne on aivan toinen kuin lähtötilanteessa.

Yhteinen sopimusmalli on saatu laadittua.

Kaksi tarvittavista osapuolista on jo hyväksynyt sopimuksen.

Viimeisen osapuolen päätöksenteko on edelleen kesken.

Juuri loppuvaiheessa tämän naapuriyhtiön isännöitsijäkin vaihtui, mikä on luonnollisesti tarkoittanut sitä, että uuden isännöitsijän on ensin päästävä sisälle vuosia jatkuneeseen kokonaisuuteen.

Se on samalla konkreettinen esimerkki siitä, kuinka tärkeää hankkeen dokumentointi ja jatkuvuus ovat.

Silti isännöitsijän työ ei lopu sopimuksen hyväksymiseen

Meidän näkemyksemme mukaan hankkeen pitäisi tässä vaiheessa olla jo valmisteltu niin pitkälle, että viimeisen allekirjoituksen jälkeen päästään nopeasti toteutukseen.

Siksi olemme pitäneet esillä myös hyvin käytännöllisiä kysymyksiä:

Onko purettavaksi määrätyn vanhan rakennelman purkaminen valmisteltu?

Kuka sen purkaa ja milloin?

Onko uuden jäterakennuksen rakentamisesta pyydetty tarjoukset?

Ovatko tarjoukset edelleen voimassa?

Ovatko piirustukset ja muut suunnitelmat siinä kunnossa, että toteutus voidaan käynnistää?

Kuka vastaa seuraavasta konkreettisesta toimenpiteestä?

Sopimuksen valmistuminen ei vielä ratkaise mitään, jos sen jälkeen jälleen odotetaan kuukausia ennen seuraavan työvaiheen aloittamista.

Mitä tästä casesta voi oppia?

Ensimmäinen oppi on dokumentointi.

Kun hanke kestää vuosia ja henkilöt vaihtuvat, jokaisen päätöksen ja sopimuksen pitää löytyä myöhemmin.

Toinen on vastuun määrittäminen.

Jos kaikilla on vähän vastuuta, vaarana on, ettei kenelläkään ole todellista vastuuta hankkeen etenemisestä.

Kolmas on asiantuntijoiden järkevä käyttö.

Kaikkia vaikeita asioita ei ratkaista palkkaamalla aina uusi juristi.

Jos oikeudellinen kysymys on ratkaistu, seuraava ongelma voi olla yksinkertaisesti projektin johtaminen.

Neljäs on sitkeys.

Joissakin hankkeissa isännöitsijän työ on kuukausien ajan puheluita, sähköposteja, muistuttamista, asiakirjojen läpikäyntiä, kokousten valmistelua ja muiden osapuolten patistamista.

Se ei ehkä näytä ulospäin suurelta saavutukselta.

M***a ilman sitä hanke voi seistä jälleen seuraavat kaksi vuotta.

Tällaistakin on ammattimainen isännöinti

Isännöitsijän tehtävä ei meidän mielestämme ole vain välittää sähköposteja osapuolelta toiselle.

Vaikeassa hankkeessa pitää pystyä muodostamaan kokonaiskuva:

Miten tähän tilanteeseen päädyttiin?

Mikä estää etenemisen juuri nyt?

Tarvitaanko juridista, teknistä vai hallinnollista ratkaisua?

Kenen pitää tehdä seuraava päätös?

Ja miten varmistamme, ettei asia jää jälleen odottamaan?

Tässä hankkeessa olemme käyttäneet paljon enemmän työaikaa kuin jäterakennuksen koko ehkä ulkopuolisesta antaisi olettaa.

M***a juuri tämä on yksi hyvän isännöinnin tehtävistä.

Vanha ongelma ei poistu sillä, että siitä puhutaan uudelleen. Jonkun pitää ottaa kokonaisuudesta ote ja viedä se lopulta maaliin.

Ja sitä me olemme tässä hankkeessa tehneet.

27/09/2026

Kirjoitin aiemmin siitä, pitäisikö isännöinti kilpailuttaa hinnan vai tuloksen perusteella. Nyt vastaan tuli vielä perustavanlaatuisempi kysymys:

Onko isännöinnin kilpailutus aina aidosti avointa?

Saimme oman verkostomme kautta tiedon taloyhtiöstä, joka kilpailutti isännöintiään. Lähestyimme hallitusta normaalina yrityksemme omana markkinointina ja kysyimme mahdollisuutta antaa tarjous. Tämän jälkeen meille ilmoitettiin, että yhteydenottomme rikkoi kilpailutusprosessia, yrityksemme mahdollista sulkemista palvelusta arvioidaan ja ettei taloyhtiö ota meiltä tarjousta vastaan.

En väitä, että kyse olisi lainvastaisesta toiminnasta, m***a olen ryhtynyt selvittämään, voiko tällaisissa järjestelmissä syntyä kilpailua rajoittavia tai tiettyjä toimijoita suosivia käytäntöjä.

Taloyhtiölle paras isännöinti ei välttämättä ole halvin. Ratkaisevia ovat ammattitaito, kokemus, käytettävissä oleva aika, kohteen tuntemus ja näytöt siitä, mitä isännöitsijä on saanut aikaan.

Jos hinta painetaan liian alas, kasvaa helposti myös yhden isännöitsijän asiakasmäärä. Silloin aikaa ennakointiin, kiinteistön seurantaan ja kustannussäästöjen hakemiseen jää vähemmän.

Kilpailuttaminen on hyvä asia – m***a kilpailun pitää olla aidosti avointa ja laadun aidosti vertailtavaa.

Osoite

Kansakoulukuja 3 B
Helsinki
00100

Aukioloajat

Maanantai	09:00 - 16:00
Tiistai	09:00 - 16:00
Keskiviikko	09:00 - 16:00
Torstai	09:00 - 16:00
Perjantai	09:00 - 14:00

Puhelin

+358407214000

Nettisivu

https://www.kauvanto.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Isännöinti Kauvanto :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.