19/04/2022
Mikä on se hetki, kun on lukenut riittävästi bisnes- ja elämäntapakirjoja ja on niin sanotusti ”täysin oppinut” tietämään, miten luo itselleen haaveillun elämän tai ensimmäisen miljoonan. Onnellisuudelle on yhtä m***a määritelmää kuin maailmassa on ihmisiä. Makrotasolla elämän vastoinkäymiset ei ikinä häviä kenenkään elämästä. Edes eläkepaperit kädessä ja miltsi tilillä.
Sana eudaimonia on lähtöisin kreikasta ja tarkoittaa positiivista olemisen tilaa. Aikoinaan ei edes tunnettu sanaa onnellisuus. Puhuttiin sen tavoittelusta. Eudaimoniassa uskottiin täyttymykseen. Kova työ, tuska, uhraukset ja niiden kautta vaikeuksien yli. Onnellisuus tulee vastoinkäymisten voittamisesta, ei niiden väistelystä siinä uskossa, että ne maagisesti katoaa, kun kirjat on luettu ja työt tehty.
Iso haaste on oppia käsittelemään vastoinkäymisiä. Helposti ajattelee, että jokin, mikä ei aiemmin ole toiminut, ei ole seuraavalla kerralla edes yrittämisen arvoista. Tätä kutsutaan opituksi avuttomuudeksi. Joku yrittää lopettaa tupakoinnin tai pudottaa painoa siinä onnistumatta ja luovuttaa kokonaan. Asia jää kuitenkin takaraivoon: ”olisi pitänyt, m***a epäonnistuin”. Hienoa, jos joku on onnellinen ylipainoisena tai ilman kesämökkiä, m***a jos asia on jäänyt vaivaamaan takaraivoon, asialle olisi voinut ja pitänyt tehdä jotain, eikä hyväksyä epäonnistumista. Mitä enemmän elämässä tulee vastoinkäymisiä ja paskaa, sitä helpommin valuu opittuun avuttomuuteen.
Tän vastakohta on itsensä arvostaminen. Se, että jaksaa nousta ja jatkaa yrittämistä. Halu saavuttaa omat tavoitteet vaikeuksista huolimatta. Ei se helppoo ole, mut jos synkimpänäkin hetkenä jaksaa vetää syvään henkee ja alottaa vielä kerran uudelleen, palkinto tulee lopulta. Ja jokainen palkinto taas ruokkii motivaatiota toistoille.
Matkalla onnellisuuteen on erittäin paljon kivikkoja. Kukaan ei pysty ratkaisemaan loppuelämänsä onnellisuutta yhdellä muuvilla. Onnellisuutta rakennetaan läpi elämän. Vain siten eläkkeellä voi istahtaa rantatuoliin ja tsiigailla merelle levollisin mielin, vaikkei oiskaan kesämökkiä ja milstiä tilillä.