Pieksämäen Isännöintitoimi Oy

Pieksämäen Isännöintitoimi Oy Palvelevaa ja ammattitaitoista isännöintiä Ammattitaitoista isännöintiä ja kiinteistöjen hallinnointia

PatteritKuka vastaa pattereiden kunnossapidosta?Taloyhtiö vastaa lämpöjohdon, patterin, patteriputken ja -venttiilin kun...
06/10/2026

Patterit

Kuka vastaa pattereiden kunnossapidosta?
Taloyhtiö vastaa lämpöjohdon, patterin, patteriputken ja -venttiilin kunnossapidosta osana lämmitysjärjestelmää.

Mistä tiedän, toimiiko patteri oikein?
Kauko- ja öljylämmitteisissä kerros- ja rivitaloissa on yleisimmin vesikiertoinen patterilämmitys.

Vesikiertoinen patteri toimii oikein, kun se on ylhäältä lämmin ja alhaalta viileämpi. On normaalia, että patterin lämpötila vaihtelee. Patteri voi tuntua välillä haalealta tai jopa kylmältä, jos on jo tarpeeksi lämmintä.

Jos patteri ei lämmityskaudella lämpene, vaikka termostaatti on täysin auki tai patterista kuuluu lorinaa tai suhinaa, voi patterissa olla ilmaa. Älä ilmaa pattereita itse, vaan ota yhteys huoltoyhtiöön. Pattereiden ilmaus on taloyhtiön vastuulla. Itse tehtynä pattereiden ilmaaminen voi sekoittaa taloyhtiön patteriverkostoa ja lämpöä.

Sisällä on kylmä/kuuma. Voiko termostaatilla säätää lämpöä?
Patteriverkostoon on taloyhtiössä säädetty maksimilämpötila, johon asukas ei voi vaikuttaa. Asukas voi alentaa patterin lämpötilaa kääntämällä termostaattia pienemmälle.

Samassa huoneessa olevien pattereiden termostaatit kannattaa säätää samaan arvoon.

Muistathan, että patteria tai sen termostaattia ei saa peittää paksuilla verhoilla. Huonekaluja ei myöskään saa asettaa liian lähelle patteria tai termostaattia. Huonekalut kannattaa sijoittaa vähintään puolen metrin päähän patterista. Peitetty termostaatti ei tunnista huoneen lämpötilaa eikä säädä sitä oikeaksi.

Patteri lorisee. Mitä teen?
Jos patteriverkostoon on päässyt ilmaa, se aiheuttaa lorinaa tai suhinaa, ongelmia veden kiertoon sekä korroosiota. Patteri pitää tällöin ilmata. Pattereita ei saa itse ilmata, sillä itse tehtynä pattereiden ilmaaminen voi sekoittaa taloyhtiön patteriverkostoa ja lämpöä.

Pattereiden ilmaaminen on ammattilaisen tehtävä, ota yhteyttä huoltoyhtiöön.

Mitä pitää tehdä, jos epäilee, että patteri vuotaa?
Patterin pinnalle tai lattialle vuotanut vesi paljastaa yleensä patterin rikkoutumisen. Patteri vuotaa, jos patteriputki on esimerkiksi syöpynyt tai patteriventtiilissä on vikaa.

Ilmoita vuotoepäilystä tai -havainnosta huoltoyhtiöön.

Huoneistossa on sähköpatteri. Miten se toimii?
Rivitalot voivat olla sähkölämmitteisiä, jolloin kotona on useimmiten sähköpatterit. Sähköpatterin termostaatti ohjaa patterin kytkeytymään päälle, kun kotiin tarvitaan lämpöä ja pois päältä, kun lämpötila on sopiva.

Termostaatista patterin lämpötilaa on helppo säätää niin, että huoneessa on suositeltu lämpötila.

Alenna huonelämpötilaa pidempien poissaolojen ajaksi.
Käännä sähköpatterit pois päältä kesäksi.
Sähköpatterin termostaatti ei toimi oikein eikä tunnista huoneen lämpötilaa, jos termostaatti on peitetty paksuilla verhoilla tai huonekalut on asetettu liian lähelle termostaattia.

Mikä on sopiva sisälämpötila?
Suositeltava sisälämpötila on 20–22 astetta, jolloin koti pysyy miellyttävän lämpöisenä ja sisäilma raikkaana. Makuuhuoneen lämpötila kannattaa säätää hieman alhaisemmaksi, 18-20 asteeseen.

Ikkunoiden kautta kuluu noin 20 prosenttia talon lämmöstä. Asunnon mahdollista lämpöhukkaa voi pienentää paksuilla verhoilla ja sälekaihtimilla.

© Isännöintiliitto –

Suomi vanhenee – taloyhtiöissä muutos näkyy jo isännöinnin arjessa25.09.2026Yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksink...
25/09/2026

Suomi vanhenee – taloyhtiöissä muutos näkyy jo isännöinnin arjessa
25.09.2026

Yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen muuttaa myös taloyhtiöiden arkea: esteettömyyden, asumisturvallisuuden ja selkeän viestinnän merkitys kasvaa, samalla kun isännöinti joutuu ratkomaan yhä useammin myös ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyviä tilanteita.

Isännöintiliiton uuden isännöintialan toimialakatsauksen mukaan väestön ikääntyminen on yksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista, jotka kasvattavat ammattimaisen isännöinnin tarvetta. Suomessa on noin 92 000 asunto-osakeyhtiötä, joista arviolta noin 55 000 käyttää ammattimaista isännöintiä.

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli jo 1,35 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, eli noin 24 prosenttia koko väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä ylittää 1,5 miljoonaa 2040-luvun alussa ja lähestyy kahta miljoonaa vuoteen 2070 mennessä. Heidän osuutensa väestöstä olisi tuolloin noin 31 prosenttia. Asumisen kannalta vielä merkittävämpi muutos on kaikkein vanhimpien ikäryhmien kasvu: yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana.

– Yleensä ihmisten suurin toive on, että he saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samalla väestön ikääntyminen pakottaa taloyhtiöt pohtimaan aiempaa enemmän esimerkiksi esteettömyyttä, hissien ja kulkureittien toimivuutta, asumisturvallisuutta, mahdollisia palveluita sekä miten tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa olevat asukkaat. Isännöinnille tämä tarkoittaa työnkuvan laajentumista, sanoo johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta.

– Isännöitsijä voi usein olla ensimmäinen, joka huomaa tutun asukkaan käytöksessä muutoksia. Uskon myös, että jatkossa huoli-ilmoitusten tekeminen tulee lisääntymään entistä enemmän, kertoo Isännöitsijä 2026 –palkinnon voittanut Krista Toivola Oiva Isännöinti Seinäjoki Oy:stä.

Ikääntyminen näkyy jo yhteydenottoina ja selvitystöinä
Kyse ei ole vain vuosikymmenten päästä näkyvästä muutoksesta. Isännöintiliiton keväällä 2026 tekemän kyselyn mukaan asukkaiden ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyvät tilanteet työllistävät isännöintiä jo nyt.

Asukkaiden ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat näkyneet muun muassa muiden asukkaiden yhteydenottoina, ikääntyneen asukkaan omina yhteydenottoina sekä erilaisina lisätöinä ja selvityksinä. Isännöintiliitto arvioikin, että niin sanotun sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa tulevaisuudessa.

– Muistisairaudet voivat näkyä monenlaisina haasteina hoidettavissa asioissa. Asukas saattaa esimerkiksi kuulla ääniä tai kokea häiriöitä, joille ei asiaa tutkittaessa löydy muuta selitystä tai näyttöä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikea selvittää, ja asukkaalle voi jäädä kokemus, ettei asiaa ole hoidettu isännöinnissä kunnolla, kuvailee tilannetta Toivola.

– Isännöinnissä ei olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia. Käytännössä kuitenkin isännöinnin työpöydällä näkyy usein nopeasti, jos asukkaan pärjäämisessä on ongelmia. Siksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi läheisten, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden palveluiden kanssa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

– Jos on vanhempi asukas kyseessä, on todella hyvä, jos isännöinnillä on lähiomaisten yhteystiedot, vinkkaa Toivola.

Ikääntyminen näkyy taloyhtiöiden päätöksissä
Väestörakenteen muutos näkyy myös taloyhtiöiden hallinnossa. Yli puolet taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on eläkeläisiä. Samalla eläkeläisten kuluttajaluottamus on ollut viime aikoina muita väestöryhmiä heikompaa, millä voi olla vaikutuksia esimerkiksi suurten korjaushankkeiden päätöksentekoon.

– Huomaa selkeästi, että asunnoissa asutaan pidempään. Paljon on hallituksen jäseniä, jotka ovat 80-vuotiaita ja he ovat aktiivisesti taloyhtiön toiminnassa mukana, kertoo Toivola.

Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä olisi tärkeää keskustella ajoissa siitä, millaista asumista kiinteistön halutaan mahdollistavan 10–20 vuoden kuluttua. Esteettömyys, turvallisuus, selkeä viestintä ja suunnitelmallinen korjaaminen eivät ole vain ikääntyneiden kysymyksiä, vaan parantavat asumista kaikkien asukkaiden kannalta.

– Väestön ikääntyminen on yksi niistä muutoksista, joihin taloyhtiöiden kannattaa varautua ennen kuin ongelmat ovat akuutteja. Hyvin johdettu taloyhtiö katsoo seuraavaa yhtiökokousta pidemmälle, Falck-Hvilstafeldt summaa.

– Taloyhtiö ei ole enää pelkkä taloyhtiö vaan enemmänkin palveluiden tuottaja. Haaste on palveluiden yhteensovittaminen, vanhempien ja nuorempien asukkaiden välillä. Koska kotona asutaan yhä pidempään, taloyhtiön ja isännöinnin pitää pystyä tarjoamaan yhä enemmän palveluita ikääntyville, sanoo Toivola.

Isännöintialan toimialakatsaus 2026, isännöintiliitto

Remontin kustannustenjakoMillä perusteella remontin kustannukset jaetaan?Kun osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa remon...
24/09/2026

Remontin kustannustenjako

Millä perusteella remontin kustannukset jaetaan?
Kun osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa remontin kustannuksista yleensä itse. Varsinaisten remonttikustannusten lisäksi maksettavaksi voi tulla muita kustannuksia, kuten remontti-ilmoituksen käsittely ja remontin valvonta.

Mikäli remontin yhteydessä kuitenkin löytyy vikaa taloyhtiön vastuulle kuuluvissa rakenteissa tai laitteissa, taloyhtiö maksaa niiden osuuden remonttikustannuksista.

Esimerkki:
Ammeen poistaminen ja laatat lattiaan
Vuonna 1975 rakennetun taloyhtiön kylpyhuoneessa ei ole varsinaista vikaa. Vedeneristys ei täytä nykyisiä määräyksiä, ja osakas haluaa poistaa vanhan ammeen sekä laatoittaa pinnat. Taloyhtiö ei tässä tapauksessa osallistu kustannuksiin, vaan osakas vastaa kustannuksista nykymääräysten mukaiset vedeneristyskustannukset mukaan lukien.

Esimerkki:
Kosteusvaurio kylpyhuoneessa
Osakas on ostanut huoneiston ja aloittanut kylpyhuoneremontin. Kun pinnat on purettu, rakenteissa huomataan kosteusvaurio. Koska taloyhtiö vastaa rakenteesta ja vedeneristeestä, vastuu siirtyy taloyhtiölle. Osakkaan tulee välittömästi ilmoittaa isännöintiyritykselle kosteusvauriosta ja keskeyttää remontti. Taloyhtiö päättää, miten vauriot korjataan.

Taloyhtiö kuivattaa rakenteet, asentaa nykymääräysten mukaiset vedeneristeet ja palauttaa kylpyhuoneen takaisin taloyhtiön alkuperäiseen tasoon. Toisin sanoen pintamateriaaliksi palautetaan yhtiön kustannuksella alkuperäinen materiaali, joka on tässä taloyhtiössä muovimatto. Osakas haluaa kuitenkin italialaiset marmorilaatat, joten hän maksaa muovimaton ja marmorilaatan välisen hintaeron itse.

Esimerkki:
Mukavuuslattialämmitys
Edellinen omistaja on asentanut kylpyhuoneeseen mukavuuslattialämmityksen, joka ei ole lämmitysjärjestelmän osa. Lattialämmitys menee epäkuntoon. Taloyhtiö ei vastaa lattialämmityksen korjaamisesta, koska se ei ole välttämätön osa lämmitysjärjestelmää, ja se on osakkaan asentama. Osakas maksaa korjaamisen.

Esimerkki:
Tiskikone vuotanut
Astianpesukone on vuotanut ja kosteutta on levinnyt neljään huoneistoon. Arvioidut korjauskustannukset ovat 40 000 euroa. Taloyhtiö kuivattaa rakenteet ja korjaa vauriot sekä palauttaa muissa huoneistoissa alkuperäiset pintamateriaalit. Vahinkohuoneistossa osakas korjaa pinnat ja kiinteät kalusteet. Kiinteistövakuutus korvaa kaikki kustannukset, koska vahinko oli äkillinen.

Kiinteistövakuutuksen omavastuu jaetaan osakkaan ja taloyhtiön kesken, koska kiinteistövakuutus on korvannut molempien vastuulla olevia kustannuksia.



© Isännöintiliitto –

Mikä asukasluettelo on?Asukasluettelo on taloyhtiössä asuvien osakkaiden ja vuokralaisten perustiedoista koostuva rekist...
21/09/2026

Mikä asukasluettelo on?
Asukasluettelo on taloyhtiössä asuvien osakkaiden ja vuokralaisten perustiedoista koostuva rekisteri, jota käytetään taloyhtiön arjen pyörittämiseksi. Asukasluetteloon on yleensä merkitty asukkaan nimi, syntymäaika tai henkilötunnus, muuttopäivä ja huoneistonumero. Muuttojen yhteydessä nämä tiedot päivitetään luetteloon.

Muuttoilmoitus taloon ja talosta pois tehdään taloyhtiön käytännöistä riippuen joko isännöintiyritykseen tai huoltoyhtiöön.

Onko asukasluettelo pakollinen?
Asukasluettelon pitämistä ei ole määrätty asunto-osakeyhtiölaissa, m***a se on tarpeellinen taloyhtiölle esimerkiksi asukasviestinnän hoitamiseksi. Asukasluettelo on henkilörekisteri, jonka pitämisen perusteena on asukassuhde ja asukaspalveluiden järjestäminen.

Kuka saa katsoa asukasluettelon tietoja?
Asukasluettelo on tarkoitettu vain isännöintiyrityksen ja huoltoyhtiön käyttöön. Siitä ei anneta kopioita kenellekään ulkopuoliselle. Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on mahdollisuus selvittää tietopyynnöllä, mitä tietoja hänestä itsestään on kerätty.

Kuka ylläpitää asukasluetteloa?
Asukasluettelon ylläpitoa hoitaa yleensä taloyhtiön puolesta isännöintiyritys tai huoltoyhtiö.

© Isännöintiliitto –

Saako pihaa kunnostaa?Huoneiston kuuluva piha-alue ei yleensä ole osakkaan hallinnassa. Tällöin osakas ei saa tehdä muut...
16/09/2026

Saako pihaa kunnostaa?
Huoneiston kuuluva piha-alue ei yleensä ole osakkaan hallinnassa. Tällöin osakas ei saa tehdä muutoksia piha-alueella. Jos taloyhtiö antaa kuitenkin jollekin osakkaalle luvan tehdä muutoksia pihalla, tulee lupa antaa myös muille osakkaille.

Mitä tarkoittaa osakashallinnassa oleva piha?
Mikäli huoneiston piha on osakkaan hallinnassa, hänellä on oikeus tehdä muutoksia piha-alueella. Osakkaan pitää kuitenkin tehdä kirjallinen ilmoitus ja toimittaa se isännöintiyritykselle. Työt saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on antanut luvan.

Jälkikäteen huoneiston pihamaalle rakennettavat kiinteät rakenteet vaativat taloyhtiön luvan. Tällaisia ovat esimerkiksi väliaidat, pergolat, terassit, katokset, varastot ja muurattavat grillirakenteet.

Mitä pihalle saa istuttaa?
Jos piha ei ole osakkaan hallinnassa, sinne ei saa istuttaa muuta kuin pihakukkia.

Jos piha on osakkaan hallinnassa, istutuksia saa laittaa itsenäisesti. Niiden kanssa on syytä muistaa seuraavat ohjeet:

Istutettavien puiden sekä niiden juuristojen tulee olla vähintään metrin päässä rakennuksista ja salaojista sekä vähintään 1,5 metrin päässä viemäreistä ja lämpöputkista. Puita ei tule suositusten mukaan istuttaa viittä metriä lähemmäs rakenteita ja rakennuksia.
Puiden kaato on yleensä kaupunkialueella luvanvarainen toimenpide, jota kannattaa kysyä kaupungin tai kunnan rakennusvirastosta.

Istutettavien pensaiden etäisyys seinästä tulee olla vähintään 50 cm. Tämä koskee myös köynnöksiä. Seiniä ja aitoja pitkin kasvavat köynnökset rapauttavat seinärakenteita, estävät rakenteiden tuuletusta ja haittaavat kunnossapitoa.

Rakennusten vierustoilla tulee olla vähintään 30 cm:n levyinen vierustäyttö (esimerkiksi kiveys), jossa ei ole mitään orgaanista. Tällöin rakennuksen vierusta ei pysy kosteana, eikä maaperän kosteus siirry rakenteisiin.

Pihaistutukset tulee laittaa erillisiin istutusaltaisiin tai laatikoihin, jotka on varta vasten hankittu ja asennettu tähän tarkoitukseen.

© Isännöintiliitto –

Isännöintiliitto vaatii panostuksia asumisturvallisuuteen03.09.2026Isännöintiliitto on linjannut hallitusohjelmatavoitte...
03/09/2026

Isännöintiliitto vaatii panostuksia asumisturvallisuuteen
03.09.2026

Isännöintiliitto on linjannut hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Liitto nostaa tavoitteissaan esiin isännöintialan osaamisen vahvistamisen, isännöinnin vastuiden selkeyttämisen, taloyhtiöiden korjaamisen edellytykset sekä turvallisen ja terveellisen asumisen.

Tarvitaan tehokkaampia keinoja puuttua asumishäiriöihin
Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että taloyhtiöillä olisi nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua asumista häiritseviin ongelmiin.
Liitto esittää muun muassa häätöjen käsittelyaikojen lyhentämistä, poliisin käyntitietojen saamista ja tupakointikiellon säätämisestä kaikkiin taloyhtiöihin.

– Asumishäiriöihin pitää pystyä puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokranantajien pitäisi saada tiedot asumishäiriöihin liittyvistä poliisikäynneistä taloyhtiöissä, jotta häiriöistä saadaan tarvittavaa näyttöä. Meillä on tällä hetkellä tilanteita, missä asukas voi häiriköidä koko taloyhtiötä vuosien ajan ja taloyhtiön keinot puuttua tilanteeseen ovat hyvin rajalliset.

Kun poliisiraportteja ei saada eikä niitä voida käyttää todisteena häiriöstä, joutuvat naapurit kohtuuttomaan tilanteeseen. Heidän pitäisi toimia todistajina, vaikka kyseinen asukas käyttäytyisi uhkaavasti, toteaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen.

– Lisäksi häätöprosessi kestää nykyään liian kauan. Häätöjen käsittelyaikoja pitää pystyä lyhentämään, mikä on kaikkien asukkaiden etu, usein myös häädettävän. Tämä vaatii käräjäoikeuksien resurssien vahvistamista, lisää Tuovinen.

Isännöinnin lainsäädäntöä pitää selkeyttää
Isännöintiliitto esittää asunto-osakeyhtiölain päivittämistä isännöintiä koskevilta osin. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyistä joustavammin erilaisten isännöintipalvelujen tarjoaminen ja niistä sopiminen taloyhtiöiden tarpeiden mukaan.
Samalla on tarpeen arvioida uudelleen isännöitsijän vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä.

– Laissa on merkittävä epäkohta siinä, miten työntekijäasemassa olevaa isännöitsijää kohdellaan vastuiden osalta. Vahingonkorvausvastuun tulee kuulua yritykselle, ei yksittäiselle isännöitsijälle, korostaa Tuovinen.

Isännöintialalle tarvitaan ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto
Isännöinnillä on merkittävä rooli suomalaisen asuntovarallisuuden arvon ja rakennusten kunnon säilyttämisessä. Isännöintiliitto haluaa vahvistaa alan osaamista ja houkuttelevuutta. Liitto esittää isännöintialalle ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa.

– Kehittyvä ja osaava ammatti-isännöinti on kestävän asumisen edellytys. Isännöinnille on varmistettava mahdollisuudet hoitaa taloyhtiöitä hyvin myös tulevaisuudessa, kiteyttää Tuovinen.

Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen tulisi huomioida nykyistä paremmin alat, joille kouluttaudutaan usein vasta aikuisena. Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaavaa tukimuoto.

The post isännöintiliitto

Sähköauton latausMiten voin ladata sähköautoa taloyhtiössä?Sähköautoa saa ladata vain, jos olet saanut taloyhtiöltä luva...
01/09/2026

Sähköauton lataus

Miten voin ladata sähköautoa taloyhtiössä?
Sähköautoa saa ladata vain, jos olet saanut taloyhtiöltä luvan. Kaikki lämpötolppien pistorasiat eivät sovi sähköautojen lataamiseen.

Miten sähköautojen latauspiste voidaan hankkia taloyhtiöön?
Sähköautojen latauspisteet ja niiden rakentaminen ovat yleensä yhtiökokouksessa käsiteltävä asia. Osakas voi pyytää hallitusta selvittämään asiaa tai tehdä itse kirjallisen esityksen, että asia käsitellään yhtiökokouksessa. Jos olet hankkimassa sähköautoa, selvitä etukäteen, miten lataus onnistuu taloyhtiössä.

Mitä hallituksen pitää ottaa huomioon?
Hallituksen tulee selvittää muun muassa, kuinka paljon latauspisteitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, mikä on kiinteistön sähköverkon kapasiteetti ja kunto, ja kuinka m***a latauspistettä voidaan tehdä ilman muutoksia nykyiseen sähköjärjestelmään.

Kuka maksaa sähköautojen lataussähkön?
Sähkönkulutuksen maksaa aina osakas.

© Isännöintiliitto –

Mikä on kiinteistövakuutus?Kiinteistövakuutuksella (tai täysarvovakuutuksella) taloyhtiö on vakuuttanut kiinteistön ja r...
28/08/2026

Mikä on kiinteistövakuutus?
Kiinteistövakuutuksella (tai täysarvovakuutuksella) taloyhtiö on vakuuttanut kiinteistön ja rakennukset.

Mitä kaikkea taloyhtiön vakuutus korvaa?
Taloyhtiön kiinteistövakuutus voi korvata:

Kiinteistön omaisuusvahinkoja sekä ulkopuolisille taloyhtiön johdon tuottamuksesta aiheutuvia vastuuvahinkoja.
Rakennusten palo-, vuoto-, murto-, ilkivalta- ja myrskyvahinko­ja sekä kiinteistötekniikan rikkoutumista.
Rakenteille ja pinnoitteille aiheutuneita vahinkoja.
Yleensä tulipalossa vaurioituneet kiintokalusteet, kuten keittiökaapit.
Palovahingoissa myös laitteet, kuten liedet ja jääkaapit, vaikka niiden kunnossapito kuuluu osakkaan vastuulle. Käytäntö saattaa vaihdella vakuutusyhtiökohtaisesti.
Isännöitsijä tekee vahinkoilmoituksen suoraan tai käyttämänsä vakuutusmeklarin kautta kiinteistövakuutusyhtiöön.

Taloyhtiön vakuutus ei korvaa sijaisasuntoa. Tarkista korvattavuus omasta kotivakuutusyhtiöstäsi.

Onko kotivakuutus välttämätön?
Kyllä. Kotivakuutus on asukkaan ottama vakuutus, joka korvaa asukkaan toiselle aiheuttamat vahingot sekä irtaimistolle aiheutuneet vahingot. Kotivakuutus tulee aina hankkia uuteen asuntoon muutettaessa.

Mitä kaikkea oma kotivakuutus voi korvata?
Asunnon irtaimistovahinkoja sekä osakkaan kunnossapitovastuulla olevien pinnoitteiden ja kiintokalusteiden vahinkoja.
Asukkaan ulkopuolisille aiheuttamia vahinkoja.
Taloyhtiölle aiheutuvia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet osakkaan huolimattomuudesta.
Asumisen keskeytymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia.
Asukas ilmoittaa vahingosta omaan kotivakuutusyhtiöönsä.

Sijaisasuntoon muuttamisesta ja irtaimiston varastoinnista on sovittava vakuutusyhtiön kanssa etukäteen. Tarkista vakuutusyhtiösi ehdot.

Mistä vakuutuksesta korvaukset maksetaan?
Vahinkotilanteessa taloyhtiön on osoitettava syntynyt vahinko ja sen määrä. Osakkaalla puolestaan on velvollisuus osoittaa, että hän on menetellyt kaikin tavoin huolellisesti.

Jos kysymys on osakkaan huolimattomuudesta, hänen kotivakuutuksensa vastuuvakuutus saattaa korvata vahingon. Jos kyse ei ole osakkaan huolimattomuudesta, kiinteistövakuutuksen esinevakuutus korvaa yleensä kaikki rakenteisiin ja pinnoitteisiin aiheutuneet vauriot. Tällaisessa tilanteessa on hyvä sopia siitä, kuka maksaa omavastuun ja mahdollisen ikävähennyksen. Kulut tulisi jakaa siinä suhteessa kuin kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiölain mukaan jakautuu.

© Isännöintiliitto –

Kausi- ja jouluvaloja saa yleensä asentaa vapaasti, kunhan ne eivät aiheuta kohtuutonta häiriötä naapureille, ja suuremp...
20/08/2026

Kausi- ja jouluvaloja saa yleensä asentaa vapaasti, kunhan ne eivät aiheuta kohtuutonta häiriötä naapureille, ja suurempiin tai poikkeuksellisiin valoratkaisuihin hankitaan tarvittavat luvat.

Millaisia kausi- tai jouluvaloja voi asentaa?
Tavanomaisia kausi- ja jouluvaloja voi vapaasti laittaa kotiin, kaikenvärisiä ja välkkyviäkin. Jos yötä päivää vilkkuvat valot kuitenkin aiheuttavat naapurillesi huonoa oloa ja päänsärkyä, pyrkikää yhteistuumin löytämään asiaan ratkaisu.

Voimakkaisiin ja ulospäin häiritsevästi välkkyviin strobovalovirityksiin voi taloyhtiö puuttua. Erikoisempiin ja kookkaampiin ratkaisuihin on pyydettävä lupa taloyhtiöltä tai hankittava jopa lupa kaupungilta.

© Isännöintiliitto –

Mikä on remontti-ilmoitus (muutostyöilmoitus)?Osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti remontista aina, kun r...
13/08/2026

Mikä on remontti-ilmoitus (muutostyöilmoitus)?
Osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti remontista aina, kun remontti voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin talon rakenteisiin tai naapuriasuntoihin. Remonttia ei saa aloittaa ennen kuin remontti-ilmoitus (muutostyöilmoitus) on hyväksytty ja olet saanut luvan aloittaa remontin.

Miksi remontista pitää ilmoittaa?
Ilmoituksen avulla taloyhtiö valvoo, että osakkaiden remontit eivät aiheuta vahinkoa talon rakenteille tai naapureille. Taloyhtiön on pidettävä niin sanottua muutostyörekisteriä asunnossa tehtävistä remonteista. Ilmoituksen perusteella tehdään myös merkintä isännöitsijäntodistukseen. Asuntokauppatilanteessa uusi omistaja saa huoneiston remonttitiedot isännöitsijäntodistuksesta.

Miten remontista ilmoitetaan?
Remontti-ilmoitukset tulee tehdä kirjallisesti, jotta tiedot voidaan säilyttää ja tallentaa. Taloyhtiön hallitus sopii isännöintiyrityksen kanssa siitä, miten remontti-ilmoitukset käsitellään. Tarkista isännöintiyrityksestä, miten oman taloyhtiösi remontti-ilmoitus toimitetaan.

Remontti-ilmoituksesta tulee löytyä seuraavat tiedot:
osakkaan nimi ja yhteystiedot
tarkka osoite
mitä korjataan
miten korjataan
milloin korjataan (remontin alkamisaika ja sen kesto)
kuka remontin tekee (myös suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja työnvalvojien nimet, yhteystiedot ja Y-tunnukset)
Kenelle remontista pitää ilmoittaa?
Remontista ilmoitetaan taloyhtiölle, käytännössä remontti-ilmoituksen vastaanottaa isännöintiyritys. Taloyhtiön johto, usein isännöintiyritys, tarkistaa suunnitelmien asianmukaisuuden. Isännöintiyritys myös selvittää, voiko remontti aiheuttaa haittaa tai vahinkoa taloyhtiölle tai naapureille.

Remontin tekijän kannattaa ilmoittaa naapureille suunnittelemastaan remontista ja työn aiheuttamasta haitasta.

Jos remontti vaatii viranomaisluvan, siihen tarvitaan hallituksen päätös. Taloyhtiö voi hakea lupaa itse osakkaan kustannuksella tai valtuuttaa osakkaan hakemaan lupaa.

Miten remontti-ilmoitus käsitellään?
Remontti-ilmoituksen käsittelylle ei voi asettaa tarkkoja aikarajoja, koska ilmoituksen käsittely riippuu työn sisällöstä ja laajuudesta. Remontti-ilmoituksen kohtuullinen käsittelyaika on enintään kuukausi, loma-aikoina enintään kaksi kuukautta. Hyvin toimivassa taloyhtiössä ilmoitukset käsitellään normaalisti näitä suosituksia nopeammin ja osakkaille myös tiedotetaan toimintatavoista.

Käsittelyaika pitenee, mikäli taloyhtiössä on päätetty, että ilmoitukset käsitellään hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksia ei välttämättä pidetä joka kuukausi. Suositeltavaa on, että remontoijalle kerrotaan ilmoituksen jättämisen jälkeen, miten asian käsittely etenee ja milloin lopullinen vastaus on odotettavissa. Isännöintiyrityksellä ja hallituksella on oltava riittävä aika arvioida asunnossa tehtävän remontin vaikutuksia.

Kuka maksaa remontti-ilmoituksen kulut?
Remontti-ilmoituksen käsittelyn kustannuksista vastaa osakas.

Jos ilmoitusta joudutaan täydentämään ja selvittelemään, sen käsittelyaika ja -kulut lisääntyvät. Selvittelykulut laskutetaan remontin tekijältä. Laskutusperusteista on aina sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen välillä.

Pitääkö tehdä asbestikartoitus?
Mikäli rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994 ja remontissa puretaan pintoja, pitää asbestikartoitus tehdä. Kartoituksen maksaa osakas.

Mistä remonteista ei tarvitse ilmoittaa?
Astianpesukoneen asentaminen, kun vesi-, viemäri- ja sähköliitännät ovat olemassa
Jää-, pakastin- tai viileäkaapin sekä mikroaaltouunin asentaminen tai poistaminen
Keittiön yläkaappien vaihtaminen, jos ei vaikuta ilmanvaihtokanaviin
Listojen poistaminen ja asentaminen
Lamppujen, taulujen, koukkujen ja hyllyjen kiinnittäminen
Pyykinpesukoneen asentaminen, kun vesi-, viemäri- ja sähköliitännät ovat olemassa
Saunan lauteiden uusiminen
Sälekaihtimien asentaminen
Tapetointi ja maalaus
Vaatekaapistojen rakentaminen tai poistaminen
Välioven poistaminen
Mistä remonteista täytyy ilmoittaa?
Remontista täytyy ilmoittaa, jos se vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin talon rakenteisiin tai naapurihuoneistoihin.

Astianpesukoneen asentaminen, jos koneen vesi- ja viemäriletkulle tai sähköjohdolle ei ole liitäntävalmiutta
Hanan vaihtaminen
Ilmalämpöpumpun asentaminen
Integroidun lieden, liesikuvun tai ilmanvaihtoon kytketyn liesituulettimen poistaminen tai asentaminen
Keittiökaappien vaihtaminen
Keittiön siirtäminen toiseen huonetilaan
Kylpyhuoneen oven uusiminen
Kylpyhuoneremontti
Lattiamateriaalien uusiminen (muovimaton tilalle laminaatti tai parketti)
Osakashallinnassa olevan pihan muutostyöt
Parvekkeen lasien asennus tai uusiminen
Parvekkeen lattian pinnoitteen vaihtaminen
Pyykinpesukoneen asentaminen, jos koneen vesi- ja viemäriletkulle tai sähköjohdolle ei ole liitäntävalmiutta
Saunan rakentaminen
Sähkö-, putki- ja viemäriasennukset
Terassin rakentaminen
Ulko-oven ovisilmän tai turvalukon asentaminen
Väliseinän purkaminen tai rakentaminen
Wc-istuimen vaihtaminen


© Isännöintiliitto –

Osoite

KeskusKatu 6-10
Pieksämäki
76100

Aukioloajat

Maanantai 08:30 - 15:30
Tiistai 08:30 - 15:30
Keskiviikko 08:30 - 15:30
Torstai 08:30 - 15:30
Perjantai 08:30 - 15:00

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Pieksämäen Isännöintitoimi Oy :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa