Taloasema Tampere - Helldan

Taloasema Tampere - Helldan Taloasema tarjoaa osaavaa ja lämminhenkistä isännöintiä, joka
mahdollistaa sujuvan taloyhtiöarjen.

22/09/2026

HYVÄ ISÄNNÖINTI ON JOUKKUELAJI

Tällä kertaa kurkistetaan hieman kulissien taakse.

Moni mieltää isännöitsijän henkilöksi, joka hoitaa taloyhtiön asioita. Todellisuudessa hyvä isännöinti on harvoin yhden ihmisen suoritus.

Isännöitsijä on usein se henkilö, jonka kanssa hallitus, osakkaat ja asukkaat asioivat, m***a taustalla toimii joukko ammattilaisia, joiden työ näkyy lopputuloksessa joka päivä.

Olen huomannut työssäni, että taloyhtiöt arvostavat ennen kaikkea sitä, että asiat hoituvat luotettavasti ja oikea asiantuntija löytyy silloin, kun sitä tarvitaan.

Tässä kokonaisuudessa tärkeässä roolissa ovat myös yhteistyökumppanimme sekä Taloaseman valtakunnallinen asiantuntijaverkosto.

Taloasemalla yksi merkittävä vahvuus on se, että käytettävissämme on myös ketjun oma lakitiimi. Taloyhtiöiden arjessa tulee vastaan yhä enemmän tilanteita, joissa tarvitaan asunto-osakeyhtiölain, sopimusten, kunnossapitovastuiden tai yhtiöoikeudellisten kysymysten tulkintaa.

Arvostan erityisesti sitä, että juridista asiantuntemusta on saatavilla matalalla kynnyksellä myös pienemmissä kysymyksissä. Kaikki tilanteet eivät ole suuria riitatapauksia tai monimutkaisia oikeudellisia kokonaisuuksia. Usein kyse on hallituksen tai isännöitsijän arjessa vastaan tulevista tulkintakysymyksistä, joissa oikea vastaus kannattaa varmistaa ennen päätösten tekemistä.

Lakitiimin asiantuntemuksesta on hyötyä myös esimerkiksi yhtiöjärjestysten päivittämisessä. Jokainen taloyhtiö on erilainen, eikä yhtä oikeaa mallia ole olemassa. Hyvä yhtiöjärjestys palvelee ennen kaikkea taloyhtiötä. Siksi se kannattaa kirjoittaa yhtiön omista tarpeista ja lähtökohdista käsin myös tulevaisuutta ajatellen.

Taloushallinnon osalta tärkeä yhteistyökumppanimme on TiliTalo Emma, joka vastaa taloyhtiöidemme kirjanpidosta ja taloushallinnosta. Vaikka kyseessä on suuri toimija, jokaiselle taloyhtiölle nimetään oma kirjanpitäjä. Mielestäni tämä on merkittävä etu, sillä taloyhtiöiden tarpeet ovat erilaisia ja yhtiön tunteva kirjanpitäjä pystyy tukemaan hallitusta huomattavasti paremmin kuin jatkuvasti vaihtuva yhteyshenkilö.

TiliTalo Emmalla on myös vahvaa osaamista arvonlisäverollisten taloyhtiöiden kirjanpidosta. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun taloyhtiöllä on liiketiloja tai muuta arvonlisäverollista toimintaa, joka tuo taloushallintoon omat erityispiirteensä. Yksi tällainen taloyhtiö löytyy jo omasta isännöintisalkustani, joten olen päässyt seuraamaan yhteistyötä myös käytännössä.

Teknisen puolen kysymyksissä puolestaan saamme tukea KIASilta. Rakennusten ylläpito, korjaushankkeet, kunnossapidon suunnittelu ja tekniset selvitykset vaativat usein erityisosaamista, jonka avulla hallitus pystyy tekemään päätöksiä mahdollisimman hyvän tiedon pohjalta.

Teen myös itse osan tekniseen isännöintiin liittyvistä tehtävistä. Työhöni kuuluu esimerkiksi huoneistoremonttien valvontaa sekä huoneistoihin kohdistuvia arviointeja silloin, kun selvitetään tarvittavia toimenpiteitä tai vastuunjakoa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei isännöitsijän tehtävä ole osata kaikkea itse. Tärkeämpää on tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan erityisosaamista, ja löytää kuhunkin tehtävään oikea ammattilainen.

Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että teen alkukartoituksen, arvioin tilanteen ja autan hallitusta tai osakasta eteenpäin. Tarvittaessa mukaan otetaan rakennustekninen asiantuntija, suunnittelija tai muu tehtävään parhaiten soveltuva osaaja.

Monissa tilanteissa isännöitsijän tärkein tehtävä ei olekaan tietää kaikkea itse, vaan tietää, mistä oikea asiantuntija löytyy ja osata tuoda hänet mukaan oikeaan aikaan.

Minulle on tärkeää, että asiakkaan käytössä ei ole vain yksi isännöitsijä, vaan tarvittaessa kokonainen verkosto eri alojen osaajia.

Lopulta taloyhtiötä ei auta se, kuinka m***a yritystä tai asiantuntijaa työn taustalla on. Taloyhtiötä auttaa se, että asiat etenevät, tieto kulkee ja päätöksenteon tueksi löytyy oikeaa osaamista silloin, kun sitä tarvitaan.

Hyvä isännöinti ei ole yhden ihmisen suoritus. Se on hyvin toimivan tiimin tulos.

Terveisin,

Petri Helldan
Isännöitsijä
Taloasema Tampere - Helldan

15/09/2026

Mitä hyvä isännöinti tarkoittaa minulle?

Varoitus: Joskus tärkeimmät asiat eivät mahdu yhteen kappaleeseen.

Moni mieltää isännöinnin kokouksiksi, pöytäkirjoiksi, laskuiksi, vikailmoituksiksi ja remonttien hoitamiseksi. Totuus on, että ne kaikki kuuluvat työhön, m***a minulle hyvä isännöinti tarkoittaa ennen kaikkea vastuunkantoa.

Isännöitsijän tärkein tehtävä on huolehtia asiakkaidensa omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Asunto-osake on useimmille suomalaisille elämän suurin yksittäinen sijoitus. Siksi taloyhtiötä koskevia päätöksiä tulee tehdä harkiten, pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ajatellen.

Isännöitsijänä olen oppinut, että jokainen taloyhtiö tarvitsee oman näköistään isännöintiä. Ei ole olemassa yhtä toimintamallia, joka sopisi kaikille.

Kaikkien taloyhtiöiden on huolehdittava lakisääteisistä velvoitteistaan, taloudestaan ja kiinteistönsä ylläpidosta. Sen sijaan yhtiöiden tavoitteet, tarpeet ja kehitysvaiheet voivat poiketa toisistaan merkittävästi.

Toisessa taloyhtiössä painopiste voi olla arjen sujuvuudessa ja hallinnon tehokkaassa hoitamisessa. Toisessa taas etsitään ratkaisuja kasvaneeseen korjausvelkaan, energiatehokkuuden parantamiseen, talouden tasapainottamiseen tai tulevien investointien suunnitteluun.

Olen pitänyt hyvänä sitä, että Taloasemalla erikokoisten taloyhtiöiden erilaiset tarpeet on tunnistettu. Toimintamalleja on rakennettu erilaisiin tilanteisiin ja eri kokoisille yhtiöille, jolloin isännöintiä voidaan sovittaa yhtiön tarpeisiin sen sijaan, että kaikki yritettäisiin mahduttaa samaan muottiin.

Jokaisella rakennuksella on oma historiansa, omat vahvuutensa, omat haasteensa ja oma elinkaarensa. Hyvä isännöinti tarkoittaa mielestäni sitä, että tunnistetaan juuri kyseisen taloyhtiön tilanne ja etsitään siihen sopivat ratkaisut.

Muuttaessani Tampereelle päädyin itse hyvin hoidettuun taloyhtiöön. Rehellisesti sanottuna valitsin kohteen ensisijaisesti sen erinomaisen sijainnin vuoksi.

Kun kannoin ensimmäistä muuttokuormaa asuntoon, keittiön työtasolla odotti taloyhtiön oma infolehti.

Muistan ajatelleeni, että tämäpä on poikkeuksellista.

En ollut aiemmin törmännyt vastaavaan käytäntöön. Lehdessä käytiin selkeästi läpi taloyhtiön toimintatavat, yhteiset tilat, yhteystiedot, käytännöt ja muut asumisen kannalta tärkeät asiat. Uutena asukkaana sain heti vastaukset moniin kysymyksiin, joita muuten olisi joutunut selvittämään yksi kerrallaan.

Jälkikäteen ajateltuna kyse oli melko pienestä asiasta, m***a samalla hyvästä esimerkistä siitä, miten suuri merkitys viestinnällä voi olla. Kun ihmiset tietävät, miten taloyhtiössä toimitaan ja mistä tieto löytyy, vältytään monilta väärinkäsityksiltä ja turhilta yhteydenotoilta.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovatkin minulle tärkeä osa hyvää isännöintiä.

Tähän liittyy myös yksi vanha kokemus omalta ajaltani taloyhtiön hallituksessa.

Omistin tuolloin sijoitusasunnon eräässä helsinkiläisessä taloyhtiössä ja toimin yhtiön hallituksessa. Hallitus kokoontui normaalisti, ja isännöitsijä kävi läpi viime aikojen tapahtumia.

Vasta kokouksessa sain ensimmäistä kertaa kuulla, että yhtiössä toimineen ravintolan tiloissa oli sattunut merkittävä vesivahinko jo noin kolme kuukautta aiemmin.

Sen sijaan yhden asian tiedän varmasti.

Hallituksen jäsenen ei pitäisi saada tietoa merkittävästä vesivahingosta kuukausia tapahtuman jälkeen.

Kun hallitus ei tiedä, mitä kiinteistössä tapahtuu, se ei myöskään pysty käyttämään sille kuuluvaa päätösvaltaa eikä kantamaan sille kuuluvaa vastuuta.

Jälkikäteen ajateltuna varsinainen ongelma ei ollut vesivahinko. Niitä sattuu kaikissa kiinteistöissä.

Ongelma oli tiedonkulku.

Ehkä juuri tällaiset kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, miksi pidän avoimuutta, ennakoivaa viestintää ja hallituksen ajan tasalla pitämistä niin tärkeinä osina hyvää isännöintiä.

Hyvä isännöitsijä on myös helposti tavoitettavissa.

Vaikka sähköiset palvelut helpottavat arkea ja lisäävät läpinäkyvyyttä, ne eivät koskaan korvaa henkilökohtaista palvelua. Joskus tarvitaan neuvoja, joskus sparrausta päätöksentekoon ja joskus vain ihminen vastaamaan puhelimeen.

Arvostan myös ennakointia enemmän kuin reagointia.

Usein parhaat päätökset tehdään silloin, kun asioihin ehditään varautua ajoissa. Olipa kyse kunnossapidosta, taloudesta, energiankulutuksesta tai tulevista korjaushankkeista, ennakointi antaa taloyhtiölle enemmän vaihtoehtoja ja yleensä myös paremman lopputuloksen.

Hallituksen pitää tietää, missä mennään. Osakkaiden pitää saada riittävästi tietoa taloyhtiön tilanteesta. Mitä paremmin tieto kulkee, sitä helpompaa päätöksiä on tehdä ja sitä enemmän syntyy luottamusta.

Hyvä isännöinti on myös kustannustietoisuutta.

Kyse ei ole siitä, että aina valitaan halvin ratkaisu. Kyse on siitä, että ymmärretään päätösten vaikutukset sekä tänään että tulevaisuudessa. Joskus säästäminen on järkevää. Joskus taas oikea päätös on investoida ajoissa.

Lopulta hyvä isännöinti ei synny ohjelmistoista, toimintamalleista tai yksittäisistä kokouksista.

Se syntyy yhteistyöstä hallituksen, osakkaiden, asukkaiden ja isännöinnin välillä.

Meidän tehtävämme on olla siinä työssä mukana, tuoda pöytään osaamista, näkemyksiä ja vaihtoehtoja sekä auttaa taloyhtiöitä tekemään juuri heidän tilanteeseensa sopivia päätöksiä.

Eräs kokenut isännöitsijä sanoi minulle kerran:

"Se talo on siinä vielä meidän kaikkien jälkeen. Olemme vain yksi aikakausi sen historiassa."

Mitä pidempään olen alalla työskennellyt, sitä enemmän olen huomannut ajatuksessa olevan perää.

Isännöitsijät vaihtuvat. Hallitukset vaihtuvat. Osakkaat muuttavat pois ja uusia tulee tilalle.

Rakennus kuitenkin jää.

Siksi hyvässä isännöinnissä ei ole kyse vain seuraavasta kokouksesta, seuraavasta budjetista tai seuraavasta korjauksesta. Kyse on siitä, että tehdään sellaisia päätöksiä, joiden kanssa myös seuraavat sukupolvet voivat elää.

Me olemme vain yksi aikakausi talon historiassa. Tehtävämme on jättää se seuraaville hieman paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme.

Terveisin,

Petri Helldan
Isännöitsijä
Taloasema Tampere - Helldan

08/09/2026

MITÄ TALOASEMAN SÄHKÖISET PALVELUT TARKOITTAVAT KÄYTÄNNÖSSÄ?

Varoitus: taas tavallista pidempi julkaisu.

Kun isännöintialalla puhutaan sähköisistä palveluista, keskustelu keskittyy helposti järjestelmiin ja teknisiin ominaisuuksiin. Taloyhtiön näkökulmasta tärkein kysymys on kuitenkin paljon yksinkertaisempi:

MITEN NÄMÄ PALVELUT HELPOTTAVAT TALOYHTIÖN ARKEA?

Yksi niistä asioista, jotka kiinnittivät huomioni tutustuessani Taloasemaan, olivat sen sähköiset palvelut. Itse asiassa kokemukseni niistä ulottuvat aikaan paljon ennen isännöitsijäksi ryhtymistäni.

Asuin aikanaan taloyhtiössä, jota Taloasema isännöi. Jo 2010-luvulla taloyhtiön sähköiset palvelut jäivät mieleeni. Ne eivät olleet näyttäviä tai monimutkaisia, vaan ennen kaikkea selkeitä ja helppokäyttöisiä. Asiat löytyivät sieltä, mistä niiden kuuluikin löytyä, ja palvelut tukivat arjen asiointia ilman turhaa monimutkaisuutta.

Juuri se teki vaikutuksen. Mielestäni hyvän sähköisen palvelun ei tarvitse olla teknisesti näyttävä. Sen pitää olla sellainen, että käyttäjä löytää tarvitsemansa tiedot helposti ja saa hoidettua asiansa vaivattomasti.

Taloaseman verkkopalvelun ytimessä on AsOykanta, jota voisi kuvailla taloyhtiön omiksi verkkosivuiksi. Palvelu on jaettu asukkaiden, osakkaiden ja hallituksen omiin näkymiin, jolloin jokainen löytää helposti juuri ne tiedot, joita tarvitsee.

Asukkaille ja osakkaille palvelu tarjoaa keskitetyn paikan taloyhtiön tiedoille, asiakirjoille, tiedotteille sekä erilaisille ilmoituksille ja varauksille. Esimerkiksi autopaikkoihin, saunavuoroihin ja vikailmoituksiin liittyviä asioita voi hoitaa sähköisesti silloin, kun se itselle parhaiten sopii.

Erityisen hyödyllisenä pidän vikailmoitusten seurantaa. Kun vikailmoitus on tehty, sen etenemistä voidaan seurata palvelussa vaihe vaiheelta. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja vähentää epävarmuutta siitä, missä vaiheessa asian käsittely on.

Hallituksen käytössä olevat työkalut ovat vieläkin laajemmat.

Hallitusosioon tuodaan kuukausittain ajantasainen tuloslaskelma, jonka avulla taloyhtiön taloudellista tilannetta voi seurata pitkin vuotta eikä pelkästään hallituksen kokouksissa. Tarvittaessa hallituksen jäsenet voivat myös tarkastella kirjanpitoa tarkemmalla tasolla.

Lisäksi hallituksen käytettävissä ovat muun muassa tilien saldot, laskut, palvelupyynnöt ja tilaukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus pystyy seuraamaan taloyhtiön taloutta ja meneillään olevia asioita aiempaa reaaliaikaisemmin ilman erillisiä tiedusteluja.

Mielestäni tämä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja helpottaa hallituksen työtä merkittävästi. Kun tieto on helposti saatavilla, voidaan keskittyä itse päätöksentekoon tiedon etsimisen sijaan.

Minulle tärkeää on myös se, että sähköiset palvelut eivät korvaa henkilökohtaista palvelua. Niiden tarkoitus on vapauttaa aikaa siihen, missä isännöitsijää oikeasti tarvitaan: neuvontaan, ongelmien ratkaisemiseen sekä taloyhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Arvostan lisäksi sitä, että palveluita kehitetään jatkuvasti. Maailma muuttuu, ja samalla muuttuvat myös taloyhtiöiden tarpeet. Mielestäni hyvän sähköisen palvelun tärkein ominaisuus on se, ettei se jää paikalleen, vaan kehittyy käyttäjiensä mukana.

Myös taloyhtiöiden tiedonhallintaan kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina. Maanmittauslaitoksen roolin painottuessa entistä enemmän asunto-osake- ja omistustietojen rekisterinpitäjänä myös isännöintijärjestelmiltä vaaditaan jatkuvaa kehittymistä, tiedon oikeellisuutta sekä kykyä vastata muuttuviin vaatimuksiin.

Taloyhtiön näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin lopputulos. Tietojen tulee löytyä helposti, niiden tulee olla ajan tasalla ja järjestelmien tulee toimia luotettavasti. Näiden asioiden osalta voin todeta, että meillä asiat toimivat.

Lopulta hyvä sähköinen palvelu ei ole teknologiaa teknologian vuoksi.

Parhaimmillaan se lisää läpinäkyvyyttä, helpottaa asiointia ja tekee taloyhtiön arjesta hieman sujuvampaa. Juuri siksi nämä palvelut jäivät mieleeni jo asiakkaana, kauan ennen kuin ryhdyin isännöitsijäksi itse.

Terveisin,
Petri Helldan
Isännöitsijä
Taloasema Tampere - Helldan

Mitä isännöitsijän työviikkoon mahtuu?Moni ajattelee, että isännöitsijän työ koostuu pääasiassa kokouksista, pöytäkirjoi...
04/09/2026

Mitä isännöitsijän työviikkoon mahtuu?

Moni ajattelee, että isännöitsijän työ koostuu pääasiassa kokouksista, pöytäkirjoista ja sähköposteista.

Tämä viikko muistutti jälleen siitä, kuinka monipuolista työ todellisuudessa on.

Maanantaina kävin Helsingissä KIAS Oy:n Juha Tuulen mukana tutustumassa erään rivitalon ilmanvaihtoon ja mahdolliseen homeongelmaan liittyviin tutkimuksiin. Päivän tarkoituksena oli paitsi tutustua kohteeseen myös hakea oppia ja seurata, millä tavoin pitkän työuran tehnyt rakennustekninen ammattilainen lähestyy tutkimustyötä käytännössä.

Tällaisista päivistä jää usein mukaan paljon sellaista käytännön tietoa, jota ei kirjoista tai koulutuksista opi.

Tiistai ja keskiviikko kuluivat pitkälti erään taloyhtiön tilintarkastuksen järjestelyissä sekä hallituksen kokouksen valmisteluissa ja läpiviennissä. Viikon aikana ehdin myös käymään kiinteistöllä viemässä asukkaille talkootiedotteita, päivittämässä ilmoitustaulua sekä laatimassa hallitukselle muistion piha-alueiden kunnosta, huoltotarpeista ja tulevista korjaustoimenpiteistä.

Torstain ja perjantain vietin Taloasema-päivillä tapaamassa kollegoita eri puolilta Suomea sekä kuulemassa alan ajankohtaisista asioista. Erityisen arvokkaita ovat usein keskustelut muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Niistä saa uusia näkökulmia ja ajatuksia myös omaan työhön.

Kun katsoo viikkoa kokonaisuutena, kalenteriin mahtui tekniikkaa, hallitustyöskentelyä, taloushallintoa, viestintää, kiinteistön ylläpitoa sekä oman osaamisen kehittämistä.

Juuri se tekee tästä työstä mielenkiintoisen.

Vaikka rakennukset pysyvät paikallaan, yksikään työviikko ei ole samanlainen.

MIKSI PÄÄDYIN JUURI TALOASEMAAN?Varoitus: tavallista pidempi julkaisu.Yrittäjänä olen aina ollut valmis ottamaan riskejä...
02/09/2026

MIKSI PÄÄDYIN JUURI TALOASEMAAN?

Varoitus: tavallista pidempi julkaisu.

Yrittäjänä olen aina ollut valmis ottamaan riskejä, m***a en ole koskaan uskonut siihen, että kaikki kannattaa opetella kantapään kautta.

Kun aloin pohtia siirtymistä isännöintialalle, kyse ei ollut pelkästään uudesta työstä. Kyse oli kokonaan uudesta toimialasta ja samalla päätöksestä siitä, millaisessa ympäristössä haluaisin rakentaa työurani seuraavan vaiheen.

Kiinnostukseni isännöintiin ei ollut syntynyt yhdessä yössä. Olin seurannut alaa vuosien ajan omien asuntojeni, asuntosijoitusteni ja taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn kautta. Samalla ymmärrys siitä, kuinka suuri vaikutus hyvällä isännöinnillä on taloyhtiön talouteen, kunnossapitoon ja asumisviihtyvyyteen, kasvoi vähitellen.

Myös lähipiirissäni oli ihmisiä, jotka työskentelivät alalla. Eräs entinen työntekijäni oli siirtynyt isännöintiin jo vuosia aiemmin, ja vanha lapsuudenystäväni puolestaan toimitilapuolen isännöintiin. Keskustelut heidän kanssaan vahvistivat käsitystäni siitä, että isännöinnissä yhdistyvät kaikki ne asiat, jotka olivat kiinnostaneet minua jo pitkään: ihmiset, talous, tekniikka, juridiikka sekä pitkäjänteinen kiinteistöjen kehittäminen.

Kun aloin vakavammin pohtia alanvaihtoa, harkitsin aluksi myös palkkatyötä ja kouluttautumista toisen palveluksessa. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä selvemmäksi kuitenkin kävi, että yrittäjyys ei ollut minulle vain ammatti vaan tapa työskennellä. Olin tottunut kantamaan vastuuta, tekemään päätöksiä ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti. Siksi yrittäjyyden jatkaminen tuntui luontevalta myös uudella toimialalla.

Samalla kyse oli paljon suuremmasta muutoksesta kuin pelkästä alanvaihdosta. Siirtyminen kokonaan uudelle toimialalle oli iso päätös, joten luotettava kumppani ja toimivaksi todetut toimintamallit olivat minulle tärkeitä. Taloasema tarjosi mahdollisuuden rakentaa uutta yrittäjänä, m***a vahvan tukiverkoston avulla.

Isännöintialaan tutustuessani Taloaseman franchising-malli herätti kiinnostukseni nopeasti. Siinä yhdistyivät yrittäjän vapaus ja vastuu sekä valtakunnallisen ketjun tarjoama tuki, osaaminen ja valmiit toimintamallit.

Minua puhutteli erityisesti ajatus siitä, että asiakkaat saavat käyttöönsä suuren ketjun resurssit, m***a asioivat samalla paikallisen yrittäjän kanssa. Mielestäni se on yhdistelmä, joka tarjoaa parhaat puolet molemmista.

Taloasemalla yrittäjien tukena on vuosien aikana kehitetty toimintamalli, jossa palvelut ja käytännöt on kuvattu selkeästi. Arvostin sitä, ettei kaikkea tarvitse rakentaa alusta lähtien itse, vaan käytössä on toimivaksi todettu kokonaisuus, jota voi hyödyntää paikallisesti omien asiakkaiden parhaaksi.

Arvostin myös sitä, että Taloasema oli panostanut vahvasti sähköisiin palveluihin ja digitaalisiin työkaluihin. Ne vastasivat hyvin omaa käsitystäni siitä, millaisia palveluita nykyaikaisessa isännöinnissä tulisi olla. Minulle oli tärkeää, että voisin tarjota asiakkaille palveluita, joihin uskon itsekin ja joita voin vilpittömästi pitää toimivina.

Taloasema tarjoaa yrittäjilleen myös erinomaiset mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Ketjussa järjestetään säännöllisesti yhteisiä koulutuksia, joista erityisesti lainsäädäntöön ja juridiikkaan liittyvät koulutukset ovat olleet minulle erittäin hyödyllisiä.

Koulutusten lisäksi käytössä on verkko-oppimisympäristö sekä laaja kirjasto koulutusmateriaaleja, joiden avulla osaamista voi kehittää omaan tahtiin. Isännöinti on ala, jolla lainsäädäntö, teknologia ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti, joten mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen on mielestäni erittäin tärkeää.

Samalla asiakastyytyväisyyttä seurataan aktiivisesti. Lopulta asiakkaiden kokemus on paras mittari sille, kuinka hyvin olemme onnistuneet työssämme.

Kun mahdollisuus ryhtyä Taloaseman franchising-yrittäjäksi avautui vuonna 2024, moni asia osui kohdalleen yhtä aikaa. Kiinnostukseni kiinteistöihin, yrittäjätaustani, haluni oppia jatkuvasti uutta sekä vuosien aikana kertynyt kokemus taloyhtiöistä muodostivat kokonaisuuden, joka tuntui oikealta.

Jälkikäteen ajateltuna en valinnut pelkästään uutta toimialaa tai yritystä. Valitsin toimintamallin, jonka avulla voin palvella tamperelaisia taloyhtiöitä yrittäjänä, m***a vahvan valtakunnallisen ketjun tukemana.

Ehkä juuri siksi Taloasema tuntui alusta asti oikealta paikalta rakentaa työurani seuraavaa vaihetta.

Terveisin,
Petri Helldan
Isännöitsijä
TSI Tampereen Seudun Isännöinti Oy / Taloasema Tampere

27/08/2026

KUKA OLEN JA MITEN PÄÄDYIN ISÄNNÖITSIJÄKSI?

Varoitus: tavallista pidempi julkaisu. Jos haluat tietää, miten kolmannen polven stadilainen päätyi isännöitsijäksi Tampereelle, jatka lukemista.

HIETANIEMESTÄ TAMPEREELLE

Jos joku olisi kaksikymmentäseitsemän vuotta sitten sanonut minulle, että päätyisin jonain päivänä isännöitsijäksi Tampereelle, olisin todennäköisesti pitänyt ajatusta melko epätodennäköisenä. Kolmannen polven stadilaisena olin pitkään sitä mieltä, että tästä kaupungista lähdetään korkeintaan Hietaniemen kautta.

Tuohon aikaan minua kiinnostivat aivan toisenlaiset kysymykset. Harjoittelin kitaransoittoa ja pohdin, voiko samaan kappaleeseen mahduttaa enemmän nuotteja kuin kukaan ehtii kuunnella. Samalla mietin, miten Picasso pystyi ilmaisemaan niin paljon niin vähillä elementeillä.

Alun perin muutto Tampereelle oli ennen kaikkea perheeseen liittyvä päätös, m***a vuosien mittaan kaupungista on tullut koti. Ehkä suurin ero Helsinkiin on ollut elämänrytmissä. Täällä ei tunnu olevan aivan samanlaista kiirettä, ja ihmiset ovat mielestäni aidompia sekä helpommin lähestyttäviä.

Asun tällä hetkellä puistojen ympäröimällä alueella kävelymatkan päässä keskustasta. Seudun rakennuskanta on pitkälti 1950-luvulta, joka on minulle ehkä kiinnostavin aikakausi suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa. Tuon ajan kaupunginosissa on jotain sellaista mittakaavaa, vehreyttä ja inhimillisyyttä, jota arvostan yhä enemmän vanhetessani.

Poikani suorittaa parhaillaan varusmiespalvelustaan ja aloittaa sen jälkeen yliopisto-opinnot.
Tyttäreni puolestaan on peruskoulun viimeisellä luokalla ja pohtii, millaiseen suuntaan haluaisi rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Heitä seuratessani huomaan palaavani ajatuksissani omaan nuoruuteeni. Samalla tavalla minäkin pohdin aikanaan, mitä haluaisin tehdä, mikä minua oikeastaan kiinnostaa ja millainen elämä minua odottaa. En silloin tiennyt vastauksia, eikä tiedä vielä tyttärenikään. Eikä ehkä tarvitsekaan.

Oma polkuni kulki aikanaan Kaartin Jääkärirykmentin sotilaspoliisikomppanian kautta. Varusmiespalveluksen aikana pääsin osallistumaan moniin kunniatehtäviin, ja mieleeni on jäänyt muun muassa tilaisuus, jossa tervehdin vastavalittua tasavallan presidentti Tarja Halosta. Vaikka en tuolloinkaan tiennyt, mitä tulevaisuudelta halusin, armeija opetti vastuunkantoa, yhteistyötä ja sitä, että joskus on vain otettava seuraava askel, vaikka koko reitti ei vielä olisikaan näkyvissä.

Vuosien varrella olen oppinut, ettei elämä ole täysin suunniteltavissa. Voimme asettaa tavoitteita ja tehdä valintoja, m***a lopulta elämä kuljettaa meitä usein suuntiin, joita emme olisi osanneet ennakoida. Jälkikäteen katsottuna kaikkein tärkeintä ei ole ollut tarkka suunnitelma, vaan uteliaisuus, halu oppia uutta ja rohkeus tarttua mahdollisuuksiin niiden tullessa vastaan.

ENSIMMÄINEN ASUNTO

Palattuani armeijasta työskentelin ravintola-alalla kokkina. Eräänä aamuna ennen ravintolan avaamista keskustelimme työporukan kanssa tulevaisuudesta. Esimies kyseli vuorollaan jokaiselta, mitä kukin odotti seuraavilta vuosilta. Kun vuoro tuli minulle, vastasin melko yksinkertaisesti:

"Aion ostaa oman asunnon."

Kun minulta kysyttiin, miten aion sen toteuttaa, kerroin tavoitteekseni säästää käsirahan asuntoon, joka sen ajan mittapuulla oli nuorelle työntekijälle kunnianhimoinen tavoite.

Ajoin taksia iltaisin ja viikonloppuisin kokin työn ohessa, säästin järjestelmällisesti ja opettelin ymmärtämään taloutta sekä sijoittamista. Muutaman vuoden kuluttua tavoite ei ainoastaan täyttynyt, vaan olin onnistunut kerryttämään enemmän säästöjä kuin olin alun perin tavoitellut.

Ensimmäisen asunnon hankkiminen herätti samalla kiinnostuksen kiinteistöjä kohtaan. Rakennusmestarina työskennellyt isäni opetti minulle, miten rakennuksia ja taloyhtiöitä kannattaa tarkastella pintaa syvemmältä. Siinä missä minä katselin asuntoa tulevana kotina, hän katseli sitä rakenteina, korjaushistoriana ja tulevina kunnossapitotarpeina. Vähitellen opin katsomaan niitä samalla tavalla.

Näistä keskusteluista alkoi kiinnostus rakennusten kuntoon, korjaamiseen ja taloyhtiöiden pitkäjänteiseen kehittämiseen, joka on kulkenut mukanani siitä lähtien.
Jälkikäteen ajateltuna kyse ei ollut vain ensimmäisen asunnon hankinnasta. Opin silloin jotain, mikä on seurannut mukana koko työurani ajan: suuret tavoitteet saavutetaan pitkäjänteisellä työllä, suunnitelmallisuudella ja sillä, että pysyy valitsemallaan polulla myös silloin, kun tuloksia ei vielä näy.

OXFORD MUUTTI ENEMMÄN KUIN OSOITTEENI

Vaikka tähtäsin nuorena kansainväliseen uraan ravintola-alalla, huomasin melko nopeasti, ettei ravintola-ala tarjonnut minulle sellaista tulevaisuutta, jonka parissa haluaisin viettää koko työelämäni. Ala antoi kuitenkin arvokkaita oppeja asiakaspalvelusta, yhteistyöstä ja paineensietokyvystä, joista on ollut hyötyä myöhemmilläkin urapoluilla.

Yrittäjyys alkoi kiinnostaa minua yhä enemmän. Minua ei niinkään vetänyt puoleensa tietty toimiala, vaan mahdollisuus vaikuttaa oman työni suuntaan ja rakentaa jotain itse. Taksiala tarjosi siihen mahdollisuuden. Vuosien mittaan yrittäjyydestä tuli keskeinen osa työuraani ja identiteettiäni.

Yrittäjäurani aikana asuimme perheenä kaksi vuotta Oxfordissa Isossa-Britanniassa. Muutimme sinne silloisen puolisoni kansainvälisen tutkimustyön vuoksi. Samalla toteutui yksi omista pitkäaikaisista haaveistani: mahdollisuus asua ulkomailla pidemmän aikaa.

Johdin tuona aikana yritystäni Suomessa osittain etänä ja matkustin säännöllisesti kotimaahan työasioiden vuoksi. Samalla osallistuin aiempaa enemmän perheemme arjen organisointiin ja yhteisen lapsemme hoitoon.

Oxfordin kansainvälinen ja akateeminen ympäristö tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia kaupunkikehitykseen, rakentamiseen, historiaan ja yhteiskuntaan. Vuosisatoja vanhojen rakennusten, yliopistokulttuurin ja vahvojen perinteiden keskellä oli helppo ymmärtää, kuinka tärkeää pitkäjänteinen ylläpito, korjaaminen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat.

Huomasin ensimmäistä kertaa tarkastelevani myös omaa elämääni hieman ulkopuolelta. Kun yrityksen päivittäinen toiminta jatkui Suomessa ja elämä rakentui uudessa ympäristössä, oli aikaa pohtia, mitä haluaisin tehdä seuraavien vuosikymmenten aikana. Yrityksen johtaminen etäältä pakotti katsomaan toimintaa uudesta näkökulmasta. Päivittäisen tekemisen sijaan huomioni alkoi kiinnittyä yhä enemmän talouteen, tunnuslukuihin, raportointiin ja pitkän aikavälin suunnitteluun.

Opin priorisoimaan, suunnittelemaan ja luottamaan siihen, että hyvin rakennettu organisaatio sekä toimivat toimintamallit kantavat myös silloin, kun yrittäjä ei ole jatkuvasti paikalla. Monet tuolloin opituista asioista ovat myöhemmin osoittautuneet arvokkaiksi myös nykyisessä työssäni.

Jälkikäteen ajateltuna Oxford ei muuttanut vain osoitettani kahdeksi vuodeksi, vaan myös tapaani ajatella yrittäjyydestä, johtamisesta ja omasta tulevaisuudestani.

MIKSI MINUSTA TULI ISÄNNÖITSIJÄ

Kiinnostus kiinteistöihin ei jäänyt ensimmäiseen asuntoon. Vuosien varrella asuntosijoittaminen, remontointiprojektit ja taloyhtiöiden hallituksissa toimiminen syvensivät ymmärrystäni siitä, miten rakennusten kunto, arvo ja asumisviihtyvyys syntyvät pitkäjänteisellä työllä. Erityisesti peruskorjaushankkeet, kunnossapidon suunnittelu ja kiinteistöjen kehittäminen opettivat tarkastelemaan asioita sekä taloudellisesta että teknisestä näkökulmasta.

Yksi syy siihen, miksi päädyin juuri isännöintialalle, oli alan tarjoama mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen. Minua on aina motivoinut uusien asioiden ymmärtäminen ja oman osaamisen kehittäminen. Isännöinti on harvinainen yhdistelmä taloutta, juridiikkaa, tekniikkaa, asiakaspalvelua ja projektinhallintaa, eikä tässä työssä tule koskaan täysin valmiiksi.

Olen isännöitsijän työn ohessa panostanut määrätietoisesti myös ammatilliseen kouluttautumiseen. Olen suorittanut Isännöinnin ammattitutkinnon (IAT), opiskellut Turun ammattikorkeakoulun Taloyhtiöiden kestävät energiaratkaisut -opintokokonaisuuden sekä suorittanut TAKKin Talotarkastaja-koulutuksen. Tällä hetkellä syvennän teknistä osaamistani Kiinkon PerusTEK-koulutuksessa (Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto).

Rakennusten tekninen kunto, energiatehokkuus, talotekniikka ja korjausrakentaminen ovat aiheita, joihin haluan syventää osaamistani jatkuvasti. Mitä syvemmin alaan perehtyy, sitä paremmin ymmärtää, kuinka paljon opittavaa vielä on. Juuri se tekee työstä niin mielenkiintoista.

Muutto Tampereelle oli ollut perhesyistä mielessä jo pidemmän aikaa. Samaan aikaan pitkän yrittäjäuran jälkeen olin tullut vaiheeseen, jossa jouduin pohtimaan yritykseni tulevaisuutta ja omaa suuntaani seuraaville vuosikymmenille.

Toimialani toimintaympäristö oli muuttunut merkittävästi vuosien varrella, ja olin jo pidempään sopeuttanut yritykseni toimintaa uusiin olosuhteisiin. Toimintaa mukautettiin vaiheittain muuttunutta kysyntää vastaavaksi henkilöstöä ja kalustoa vähentämällä. Samalla minulla oli mahdollisuus pysähtyä pohtimaan, missä voisin hyödyntää kaikkea vuosien aikana kertynyttä kokemustani uudella tavalla.

Kun mahdollisuus ryhtyä Taloaseman franchising-yrittäjäksi avautui vuonna 2024, moni asia osui kohdalleen yhtä aikaa. Näin siinä tilaisuuden yhdistää yrittäjätaustani, kiinnostukseni kiinteistöihin sekä haluni rakentaa seuraavan vaiheen työuralleni.

Alanvaihto isännöintiin ei ollut sattuma, vaan luonnollinen jatkumo kaikelle sille, mitä olin vuosien aikana oppinut. Isännöinnissä yhdistyvät asiakaspalvelu, talous, projektien hallinta, kiinteistöt sekä yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa. Juuri nämä ovat asioita, joista olen aina pitänyt.

Minulle hyvä isännöinti tarkoittaa ennen kaikkea vastuunkantoa. Isännöitsijän tehtävä on huolehtia asiakkaidensa omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla, auttaa taloyhtiöitä tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä sekä olla helposti tavoitettavissa silloin, kun apua tarvitaan. Hyvä isännöinti tuo taloyhtiön arkeen suunnitelmallisuutta, ennustettavuutta ja mielenrauhaa.

Haluan, että asiakkaani kokevat saavansa helposti lähestyttävän, rehellisen ja ennakoivasti toimivan kumppanin. Sellaisen, joka ei pelkästään reagoi ongelmiin, vaan auttaa taloyhtiötä varautumaan niihin ajoissa.

Uskon siihen, että työn pitää olla enemmän kuin työ. Sen tulee olla merkityksellistä, kiinnostavaa ja sellaista, jossa voi kehittyä jatkuvasti. Juuri siksi viihdyn isännöintialalla.

Nuorena pohdin musiikkia ja taidetta. Nykyään pohdin taloyhtiöiden korjaushankkeita, energiaratkaisuja ja pitkäjänteistä kiinteistönpitoa. Pintapuolisesti ne vaikuttavat hyvin erilaisilta asioilta.

Todellisuudessa niissä on kuitenkin paljon samaa. Sekä taiteessa että isännöinnissä on kyse kyvystä nähdä kokonaisuus, ymmärtää yksityiskohtien merkitys ja rakentaa jotain, joka kestää aikaa.

Musiikki, taide ja eri maiden keittiöihin tutustuminen ovat edelleen tärkeä osa elämääni. Uteliaisuus on pysynyt samana, vaikka sen kohteet ovat vuosien varrella vaihtuneet.

Jälkikäteen katsottuna tie isännöitsijäksi ei ollut suunnitelma, jonka olisin nuorena laatinut. Se oli seurausta monista valinnoista, onnistumisista, virheistä ja mahdollisuuksista, joihin tartuin matkan varrella.

Ehkä juuri siksi viihdyn tässä työssä niin hyvin.

Terveisin,
Petri Helldan
Isännöitsijä
TSI Tampereen Seudun Isännöinti Oy / Taloasema Tampere

Osoite

ÅkerlundinKatu 2 A 5. Krs
Tampere
33100

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Taloasema Tampere - Helldan :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Kategoria